keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Isänsä poika

Olin Meidän Perhe -lehden lukijaillassa katsomassa leffan Isänsä poika..

Valitako oma biologinen lapsi, vai lapsi, jonka kanssa on viettänyt kuusi vuotta yhdessä luullen häntä omakseen? Palkittu ohjaaja Hirokazu Kore-eda tutkii tätä dilemmaa elokuvassa, jossa perhe ajautuu kriisiin saatuaan synnytyssairaalasta yllättävän puhelun.

Arkkitehti Ryotan perhe-elämä järkkyy, kun sairaala ilmoittaa hoitajan tekemästä virheestä. Keita-poika ei olekaan pariskunnan biologinen lapsi. Heidän "oikea" lapsensa on kasvanut värikkäässä työläisperheessä. Perheiden erilainen suhtautuminen ja henkisesti sulkeutuneen Ryotan avautuminen on humaanin tarinan perusta.

Kaksi perhettä. Toinen säntillinen, hillitty, hallittu. Toinen värikäs, boheemi, äänekäs. Toisen perheen isä keskittyy omaan uraan, toiseen perheen isä jaksaa peuhata ja hassutella lastensa kanssa. Perheet saavat tietää, että heidän lapsensa ovat vaihtuneet synnytyssairaalassa. Hämmentävä paljastus johtaa perheet kriisiin.  Ydinkysymys elokuvassa on, oletko valmis luopumaan lapsesta, josta olet huolehtinut omanasi vuosia? Perheet joutuvat vaikeiden ratkaisujen keskelle.

Elokuva oli hieno. Koskettava. Vähäeleinen. Tykkäsin.

Isänsä poika on ensi-illassa tulevana perjantaina, 21.3.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ilahduttavat aina!