maanantai 7. heinäkuuta 2014

Jotain vielä parempaa!


Tammikuun alussa tein päätöksen, että irtisanoudun työstäni, heittäydyn freelanceriksi. Alkuperäinen ajatukseni oli, että haluan kolmelle aamupäivälle jumpparyhmiä ja sitten yhdelle päivälle / illalle viikossa vauvahieronta- ja vanhemmuuskursseja ja satunnaisesti lauantaityöpäiviä. Lisäksi päätin jättää kalenteriin tilaa opinnoilleni ja yrityksen toiminnan käynnistämiselle.

Olen ohjannut lasten jumppia vuodesta 1993 eli kokemusta ja taitoa löytyy. Olen aina saanut jumpparyhmiä ohjattavakseni vain kysymällä paikallisesta urheiluseurasta tai MLL:sta, että olisiko minulle töitä. Olen muuttojen myötä aina löytänyt näin töitä uuden asuinpaikkani läheltä. Luulin, että nyt olisi yhtä helppoa. Listasin kolme tahoa, joihin olin yhteydessä. Kahden kohdalla haastattelussa tökkäsi jokin. Minun puoleltani. Itselleni tuli vahva olo, että homma ei vaan toimi. Intuitio sanoi että joku juttu mättää. Yksi taho ilmoitti, etteivät he haluakaan ottaa jumppia ohjelmaansa. Päässä jyskytti "pakko". Mun on pakko saada näitä jumppahommia, töitä on löydyttävä. Olin yhä useampaan tahoon yhteydessä. Osa ei ole vastannut vieläkään mitään. Täytyy sanoa, että huonoa asiakaspalvelua. Joidenkin kohdalla ongelmaksi tuli ajankohta. Haluan ohjata tunteja aamupäivisin ja esim. urheiluseurojen on vaikea löytää mistään päiväajaksi salivuoroja. Ehdin jo lähes vaipua epätoivoon.


Sitten bing! Yllättäen sain yhteyden vanhaan urheiluseuraani, siihen joka koulutti minut ohjaajaksi. Minut otettiin sinne avosylin vastaan. Sinne olen valmis tekemään iltatöitäkin. Hetkeä myöhemmin näin todella houkuttelevan työpaikkailmoituksen ja sen kautta sain töitä tiistai- ja keskiviikkoaamupäiville. Tuo työpaikka tarjoaa minulle muitakin ihania mahdollisuuksia. Jo haastattelussa tiesin, että tämä on minun paikkani, minulla on annettavaa sille taholle ja esimies arvostaa osaamistani.


Vielä minulle jäi vapaaksi maanantaiaamupäivä. Olin yhteydessä toiseen tahoon, josta jäi haastattelussa outo olo. Vastauksesta minulle tuli vielä oudompi olo. Haloo, olen ohjannut jumppia yli 20 vuotta, osaan tämän homman todella hyvin. Päätin, että antaa olla. En väkisin yritä mitään.

Nyt uskon, että saan maanantaipäiville vielä jotain parempaa. Sellaista työtä / kursseja, joista en vielä nyt tiedä mitään. Tai jos heti syyskuusta alkaen minulla ei ole mitään maanantaisin, niin minulla on hyvä mahdollisuus valmistella tulevia kursseja ja alkaa suunnitella nettipohjaisia kurssejani.

Nyt jälkikäteen ajatellen yritin keväällä liikaa. Pakkopakkopakkopakko pyöri päässäni. En luottanut siihen, että elämä kantaa ja tarjoaa minulle sitä, mitä kuuluukin. Nyt luotan siihen, että syksyllä minulla on juuri oikea määrä töitä. Luotan, että elämä kantaa ja tuo eteeni ne asiat ja ihmiset, joita kulloisellakin hetkellä tarvitsen.  Ja tämä on mahtava tunne!

8 kommenttia:

  1. Kiva, että valtaosa tunneista järjestyi mukavasti. Toivottavasti se aukkokin täyttyy vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän sen aukon täyttyvän. Minulla on jo ajatuksia mielessäni, mutta odotan myös että elämä tuo eteeni jotain sellaista, mistä en nyt vielä tiedä.

      Poista
  2. Tuo on ihana tunne, kun päästää irti tuosta pakkopakko- ajatuksesta. Vaatii kuitenkin rohkeutta uskaltaa vain luottaa, että kyllä varmasti elämä kantaa. Ja tottakai sinulle on varattuna maanantai aamuille jotain aivan ihanaa, mistä viikko pyörähtää hyvin käyntiin. Jokainen asia tapahtuu ajallaan.

    Onpa kauniit kukkakuvat ja kaunis on kansikuvasikin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy sanoa, että tuo pakkopakkopakko ajatus oli tosi kovana keväällä. En sitä silloin niin tajunnut, nyt näen sen aivan selvästi. Se söi tosi paljon energiaa. Olen tottunut elämässäni suunnittelemaan kaiken, nyt on ihan uusi tunne vain heittäytyä ja luottaa siihen, että asiat tapahtuvat kuten niiden kuuluukin. Minulle on elämässä tapahtunut sellaisia asioita, jotka ovat auttaneet minua näkemään, että ne asiat tulevat, joiden on aikakin. Nyt kun ajatuksissani on taas avaruutta, olen alkanut suunnitella maanantaille ihania juttuja, joiden uskon toteutuvan.

      Kiitos kansikuvamaininnasta, työstin sitä eilen aika pitkään. Löysin netistä vinkkejä "helpon ja nopean bannerin tekoon", mutta näillä mun teknisillä taidoilla se ei nyt ihan helppo ja nopea ollut. Mutta kiva siitä lopulta tuli!

      Poista
  3. Olen onnellinen puolestasi! Kaikki näyttävää järjestyvän paremmin kuin hyvin. Jos ottaa "pakko-pakko työtä" vastaan, niin sillä ei pitkälle pötkitä. Varmasti itsekin pystyy antamaan paljon enemmän kun tekee sitä mikä tuntuu oikealle ja mitä itse arvostaa :) Kyllä kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, kun antaa aikaa. Varmasti maanantaillekin löytyy jotakin sitten aikanaan, nyt on aluksi ihan hyvä, että pystyt suunnitella kursseja yms. yhtenä päivänä viikossa ettei silloin ole muuta. Saa vähän "pehmeämmän" alun. Oikein mukavalta ja mielenkiintoiselta tuntuu uusi työsi. Sinusta oikein hehkuu yrittäjän into ja ilo tehdä sitä mistä oikeasti nautit. Toivon, että yrittäjyytesi kantaa pitkälle :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos sanoistasi! Moni asia on tosiaan järjestynyt enemmän kuin hyvin. Huomenna tapaan taas kaksi ihmistä, joiden kautta voi tulla jotain ihan uutta töiden saralta.

    Yrittäjyyteen on intoa. Tosin nyt kun olen liiketoimintasuunnitelmaa laatinut ja vilkaissut katelaskelmia, välillä on tullut mieleeni, että onko minusta tähän. Sitten päätän, että kyllä on. En anna "sisäisen ääneni" vallata minua omilla epäilyksillään.

    Olen kulkemassa kohti juuri sitä suuntaa, mistä olen haaveillut!

    VastaaPoista
  5. Todella inspiroiva kirjoitus! Olen itse miettimässä vähän samoja teemoja ja yritän myös löytää ja ylläpitää uskoa siitä, että kyllä elämä kantaa. Uskon, että asiat järjestyvät - yllättävän helpostikin - kun suuntaa näyttää intuition ääni:)

    Liityin muuten myös lukijakuntaasi / lisäsin blogisi lukuluettelooni:)

    Tsemppiä, toivottavasti tämäkin palanen loksahtaa sinulla kohdalleen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun koit kirjoitukseni inspiroivana ja liityit lukijakuntaani. Minäkin liityin blogisi lukijaksi toissapäivänä, tekstisi ovat ihanan pohdiskelevia.

      Sítä intuitiota pitää uskaltaa kuunnella. Tiedän, että palaset loksahtavat kohdalleen. Mielessä on jo omiakin suunnitelmia, mutta vielä annan myös mahdollisuutta yllätyksille ja sellaiselle, josta en vielä osaa aavistaa mitään. Näistä asioista tulen taatusti kirjoittamaan myös blogiini.

      Poista

Kommentit ilahduttavat aina!