lauantai 30. huhtikuuta 2016

Hetkessä: Aikuista voimauttava satuhieronta


Kävin reilu vuosi sitten satuhierontaohjaaja-koulutuksen ja olen pitänyt satuhierontatunteja sekä lapsille ja vanhemmille että pelkästään vanhemmille. Lisäksi olen käyttänyt satuhierontaa myös esimerkiksi Voimavaroja vanhemmuuteen - päivissäni. Moni on yllättynyt satuhieronnan mahdollisuuksista. Siitä, miten se on voimakkaasti rentouttava tunnekokemus omalle itselle ja miten sitä kautta voi löytää aivan uuden väylän myös haastavan tai vaikkapa murrosikäisen lapsen kohtaamiseen.

Nyt käyn pidempää satuhierontakoulutusta, 2-tasoa, jossa syvennetään satuhieronnan mahdollisuuksia esimerkiksi vanhemmuuden ja parisuhteen tukemisessa. Satuhieronta ei ole enää vain päiväkoti-ikäisille lapsille sopiva menetelmä vaan sen mahdollisuudet halutaan hyödyntää paljon laajemmin. Eräs koulutuksessa oleva osallistuja kertoi, että hän käyttää satuhierontaa työhyvinvoinnin tukemisessa omalla työpaikallaan. Jotta työkavereille olisi lepohetki kiireisessä työarjessa, he saisivat kosketusta ja satuhieronnan sanoista voimaa jaksamiseen.Lepo ja rentoutuminen ovat meille itsellemme kullanarvoisia hetkiä. Rentoutuminen palvelee myös ympärillämme olevia: rentoutuneina pystymme kohtaamaan ihmiset ystävällisemmin ja rennommin.


Satuhieronta ei ole vain lapsen hyvinvoinnin tukemista, vaan aikuisetkin saavat siitä voimaa ja apua omaan jaksamiseensa. Monet aikuiset ovat kertoneet, että satuhieronnan kautta tulleet rentoutumisen hetket ovat opettaneet heitä itseäänkin ottamaan rauhallisemmin. Kiireen kierteessä olevat aikuiset saattavat kylvää levottomuutta myös lapsiin. Kun aikuinen rentoutuu ja rauhoittuu, se peilautuu myönteisesti lastenkin käytökseen.

Satuhieronta voi olla yksi tapa harjoittaa tietoista läsnäoloa eli mindfulnessia. Pysähtymistä on hyvä harjoitella säännöllisesti, sillä juuri toiminnan ja levon tasapaino luo hyvinvointia. Satuhieronta voi avata portin rauhoittumisen polulle ja läsnäolon maailmaan.


Satuhieronnassa on monta voimauttavaa tekijää. Yhteys, läheisyys, kosketus, satu, pysähtyminen, läsnäolo. Itse koin viime sunnuntain koulutuksessa erittäin voimakkaasti myrsky-satuhieronnan, jossa ensin on kova myrsky, tuuli ja ukkonen. Kunnes tulee aurinko ja myrsky laantuu. Satuhieronnan lopussa todetaan, että sinä olet vahva ja olet kestänyt myrskyt ja tulet ne kestämään jatkossakin. Olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet. Myönteinen kosketus hoitaa niin kehoa kuin mieltäkin. Kriisitilanteessa oikein valitut satuhieronnan sanat voivat voimaannuttaa. Selviän tästäkin. 
 
Minulle satuhieronta on yksi työväline, jota haluan entistä laajemmin ottaa käyttöön omassa työssäni. Itselleni satuhieronta on antanut voimaa, upeita kokemuksia ja käytän sitä jatkuvasti kotona omien lasteni kanssa, jotka ovat molemmat jo murrosiän kynnyksellä. Olen kuullut sanottavan, että satuhieronta on vain sormella piirtämistä toisen selkään. Se on paljon enemmän. Satuhieronnan ydin on syvemmällä. Läsnäolevassa myönteisessä kosketuksessa, voimaannuttavissa saduissa, yhteydessä. Satuhieronta on sydämen kieltä.

Suhde omaan itseen on kaikista ihmissuhteista tärkein. Oman itsen kuuntelu, arvostaminen ja rakastaminen ovat asioita, joita on hyvä harjoittaa joka päivä. Pienet positiiviset hetket ja ajatukset voivat olla käänteentekeviä omalle hyvinvoinnille ja oman voiman löytymiselle.

ps. voit seurata blogiani myös facebookissa!

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Minna Martin: Hengitys virtaa


Sain Kirjapajalta arvostelukappaleeksi Minna Martinin kirjan "Hengitys virtaa - kohti kehon ja mielen tasapainoa".Kirja kertoo nimensä mukaisesti hengittämisestä. Virtaavasta hengittämisestä. Miten tärkeää on se, että hengitys sujuu virtaavasti ja on tasapainoista. Tasapainoinen hengitys on hyvinvoinnin lähde. Omaan hengitykseen tutustumalla ja sitä rauhoittamalla voi löytää yhteyden sisäiseen todellisuuteensa ja tunteisiinsa. Vapaasti virtaava hengitys auttaa selviämään stressistä ja arjen haasteista levollisemmin.

Minulle on mindfulnessin myötä tuttua hengittäminen ja sen tärkeys itsensä rauhoittamisessa ja tähän hetkeen palauttamisessa. Vaikka omaan jonkinlaista tietämystä hengityksen merkityksestä, kirja avasi myös valtavasti ihan uutta tietoa. Kuinka merkittävästä asiasta onkaan kyse. Epätasapainoiseen hengittämiseen voi liittyä valtavasti oireita, esimerkiksi hengenahdistusta, hapenpuutteen tunnetta, huimausta, pistelyä, tunnottomuutta, sydämen tiheälyöntisyyttä tai tykytystä, suun kuivumista, palan tunnetta kurkussa, jännittyneisyyttä, uupumusta, unihäiriöitä.

Kirjassa oli paljon vinkkejä siihen, miten hengitystä voi käyttää työvälineenä omassa arjessa. Nukkumaan mennessä kannattaa hengittää vatsan pohjalle ja nostaa kädet vatsalle rauhoittelemaan. Kun istuu pitkään näyttöpäätteen äärellä, on hyvä oikaista selkäranka ja tuntea hengityksen virtaavan selkäydinkanavaa pitkin ylhäältä alaspäin. Kun tuntee ahdistusta rintakehällä tai kuristavan tunteen kurkussa, ei kannata pelästyä vaan hengitellä ahdistuksen tuntemukseen ja ihmetellä sitä. Kysyä itseltään "mitä minussa tapahtuu" ja "mitähän nyt on tapahtunut". Tunne, joka aktivoi ahdistuksen, selkiytyy vähitellen helpottaen paineen tuntua. Kirjassa kehotetaan hengittämään nenän kautta. Se estää ylihengittämistä ja vahvistaa kokemusta tietoisena olemisesta. 

Kirjassa oli paljon erilaisia hengitysharjoituksia.  Harjoitusten teemoina ovat esimerkiksi itsemyötätunnon hengittely, hellittämisen harjoitukset, rauhoittuminen läheisen kosketuksen avulla, oman kehon aistiminen ja kivun kanssa hengittely.

Sen lisäksi että kirja avaa paljon tietoä hengityksestä ja sen merkitysestä, se antaa paljon ajatuksia myös itsetutkiskeluun. Kirjassa on hyvät luvut esimerkiksi itsemyötätuntoon, oman voiman käyttöön ja vakaaseen tunnesäätelyyn liittyen. Olen kirjan luettuani tutkaillut omaa hengitystäni selkeästi entistä tarkemmin ja jos hengitys ei tunnu kulkevan, mietin mihin tämä voisi liittyä. Hurjan mielenkiintoinen kirja!

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Hetkessä: Beige tappaa - teatteriesitys


Kävin eilen teatterissa ja tapasin ystävääni. Päivä oli Hetkessä - elämistä monessa mielessä. Beige tappaa on Aleksanterin teatterin tämän kevään uutuuskomedia. Olen aikaisemmin käynyt katsomassa Aleksanterin teatterissa esimerkiksi esitykset "Kaikki äitini, kaikki tyttäreni" ja "Uusioperh(s)e" ja pitänyt niistä paljon.

Beige tappaa - esityksessä ystävyys ylittää ikärajat ja ennakkoluulot. Aktiivinen eläkeläisrouva ja pätkätöitä tekevä ylikuormittunut yksinhuoltajaäiti tapaavat toisensa kuntokeskuksen pukuhuoneessa ja siitä alkaa kaverisuhde. Kaveruus laittaa jalan vipattamaan ja laulut raikamaan. Voiko nainen tappaa beigenvärisen arjen vanhanakin? Näytelmän nimi viittaa siihen, ettei tapettiin pidä sulautua. Naisen elämässä tulee olla väriä ja iloa.

Esityksessä tarkastellaan humoristisesti naisen ikääntymistä. Keskiössä on ystävyys ja elämänilo. Eläminen isolla E:llä. Ettei arki olisi liian beigejä ja mössöä. Esityksessä vuorottelevat naisten dialogi ja laulut. Mieleen jäi erityisesti viimeisenä kuultu laulu "Kaunis rietas onnellinen".

Tämä oli Hetki monella tapaa. Siksi, että sain nähdä hyvän ja hauskan teatteriesityksen ja myös siksi, että näin esityksen ystäväni, entisen työkaverini kanssa. Vaikka enää ei olla samassa työpaikassa, ystävyys on säilynyt ja näemme aika ajoin esim. teatteriesitysten merkeissä. Viime syksynä kävimme katsomassa yhdessä Billy Elliot-musikaalin.

Olo oli voimaantunut esityksen jälkeen. Kun lähdimme teatterista, ulkona alkoi sataa räntää, mutta mieli oli aurinkoinen.

ps. Luulen nähneeni Pinkit korkokengät - blogin Maijun samaisessa näytöksessä, missä itse olin.  Ja toinen peeässä. Tänään Hetkessä olo jatkuu, sillä istun junassa matkalla Tampereelle satuhieronnan syventävään koulutukseen. Kosketusta, läsnäoloa itselle ja toiselle. Tällaiset päivät ovat niin tärkeitä omalle hyvinvoinnilleni.

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Hetkessä: Mielen rauhoittamista puutarhahommilla


Kun aloitin Hetkessä - postaussarjaa, ajattelin, että kirjoitan postauksissa sellaisista asioista, jotka tuovat arkeeni ja elämääni iloa ja voimaa. Olen kirjoittanut postauksia milloin teatteriesityksistä, milloin leffoista ja milloin käymistäni erilaisista hemmotteluhoidoista. Viikonloppuna tehdessäni puutarhahommia koin kokeneeni Hetkiä itselleni. Sellaisia hetkiä, joista sain voimaa ja joista nautin. Vaikka olin vain kotona, takapihallamme. Nautin pihahommista, nautin auringosta ja valosta. Nautin elämästä.


Siinä pihaa haravoidessani ja kevätkukkia tutkaillessani mieleeni tuli pääsiäisen aikaan lukemani Rick Hansonin kirja "Sisäsyntyinen onnellisuus. Tyytyväisyyden, tyyneyden ja itseluottamuksen uusi neurotiede". Kirjassa kerrotaan aivojen taipumuksesta takertua kielteisiin tunteisiin ja siitä, miten tähän taipumukseen pystyy vaikuttamaan. Jokapäiväisissä myönteisissä kokemuksissa piilee voima, joka voi muuttaa aivoja ja samalla koko elämää parempaan suuntaan. Tärkeää on oppia vastaanottamaan hyvää muutaman kerran päivässä, kymmenen sekuntia kerrallaan. Samalla alat tuntea sisäistä iloa, tyyneyttä ja voimaa.


Aivot ovat ihmisen tärkein elin. Se, mitä aivoissasi tapahtuu, määrää sen, mitä ajattelet, tunnet, sanot tai teet. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että kokemukset muuttavat aivoja jatkuvasti. Rick Hanson kertoo kirjassaan, miten opit muuttamaan aivojasi hyvään suuntaan. Tässä on neljä yksinkertaista vaihetta: Huomaa myönteinen kokemus. Syvennä kokemustasi. Sisäistä kokemuksesi. Yhdistä myönteinen ja kielteinen mielen sisältö, jolloin hyvät puolet tasoittavat epämiellyttäviä ja jopa syrjäyttävät ne. Hyvän vastaanottaminen auttaa sinua näkemään hyvän itsessäsi, maailmassa ja toisissa ihmisissä.

Noita kirjan oppeja ajattelin mielessäni haravoidessani. Huomasin myönteisen kokemuksen ja tietoisesti pysähdyin siihen. Annoin sen imeytyä itseeni. Tunsin kiitollisuutta. Ja tunsin myös syvää läsnäoloa. Allergiastani johtuen tunsin myös miten oloni muuttui koko ajan tukkoisemaksi, mutten antanut sen pilata muuten niin hyvää päivää. Nautin omasta pihasta, puutarhasta. Elin ja olin hetkessä.

ps. kuten huomaat, en ole mitenkään stailannut asuani. Kotona olen aina lökäpöksyissä.


sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Mitä löytyy kauppakassista, kun perhe ei syö lihaa?


Mitä löytyy kauppakassista silloin, kun perhe ei syö lihaa? Tätä minulta on monesti kyselty. Tulinpa kuvanneeksi ruokaostokset, jotka tein eilen.

Meillä syödään kasvisruokaa ja ruokavaliossa on myös maito, kananmuna ja kala. Olemme siis lakto-ovo-pesco-vegetaristeja. Pyrimme ostamaan mahdollisimman paljon luomuruokaa ja täysjyvävalmisteita. Emme ole syöneet lihaa lähes kymmeneen vuoteen. Lopetimme lihansyönnin ekologisista ja eettisistä syistä. Lapset syövät koulussa myös liharuokia, mutta erityisesti esikoinen on alkanut ilmaista, ettei hän tykkää lihasta yhtään. Kuopukselle sen sijaan maittaa hyvin esimerkiksi makkara, jauheliha ja leikkeleet, joita hän saa koulussa tai äitini luona.

Tykkään tehdä wokkiruokia usein ja niissä käytän monesti tofua. Tofuwokkiin lisään sitten erilaisia kasviksia, esim. porkkanoita, parsakaalia ja paprikaa. Soijarouheella korvaan jauhelihan ja soijarouhetta käytän esimerkiksi spagettikastikkeessa, tacojen ja tortillojen täytteessä ja makaroonilaatikossa. Linssejä meillä käytetään esimerkiksi linssikeitossa, tortillojen ja tacojen täytteenä ja lisukkeena. Keitetyistä linsseistä meillä tykkää koko perhe.

Väli/aamu/iltapaloja varten ostin luomumysliä ja Yosa kaurajogurtteja. Ostin myös ensimmäistä kertaa kokeiluun kasvispiirakoita. Tämä on se paljon puhuttu "vihis", ensimmäistä kertaa löysin niitä käsiini. Hyvältähän tuo maistui. Piti pari kertaa tarkistaa, että onko tässä nyt ihan oikeasti kasvistäyte vai lihapiirakkaako olen tässä syömässä. Mikään terveysruoka se ei tosin ole, vihiksessä on aika reilusti rasvaa. Lisäksi mukaan tarttui jäävuorisalaattia salaatteja ja leivän päälle laittamista varten, kasvisfondia ja taikaruis - leipää, jota tykkään käyttää paahtoleipänä.



Lidl on meidän lähikauppamme ja sieltä ostan aina tiettyjä tuotteita. Paistopisteeltä ostan usein luomukauraleipiä, ne ovat hurjan hyviä. Niitä lähti tälläkin kertaa mukaan. Lidlin hummus on myös hyvää, sitä laitamme leivän päälle. Lisäksi mukaan tarttui couscousia, parsakaali, muutama avokado, kurkku, paprika ja pähkinöitä. Couscousia käytän lisukkeena ja sekaan saatan laittaa kasviksia. Hittiruoka avokadopastaa en ole tehnyt koskaan, mutta meillä tykätään syödä avokadoa leivän päällä. Pähkinöitä meillä on aina ruokapöydässä naposteltavana, lisäksi teen aika ajoin myös pähkinäpastaa cashew-pähkinöistä.

Jostain luin, ettei kukaan käytä nykyään enää perunoita ruuanlaitossa, mutta meillä kyllä käytetään. Meidän perunat tulevat jättisäkeissä eräältä maatilalta, joten niitä ei osteta ruokakaupasta. Poikien mielestä minun tekemäni perunamuussi on paljon parempaa kuin koulussa oleva. Mutta kaikkiaan en ole mikään keittiönhengetär, ruuanlaitto ei ole mitään lempipuuhiani ja siitä olen kirjoittanut aiemminkin blogiini

Kuinka samanlaisia tai erilaisia ostoksia on teidän ruokakassissanne?

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Päässä surisee ja pätkii


Takana on aika työntäyteinen viikko. Tämä oli varmaan koko kevään kiireisin viikko. Töitä sunnuntaista tähän päivään ja alkuviikosta vielä sekä aamupäivällä että illalla. Ja huomasin, että kun on kiire, tulee tehtyä mokia. Ajatus pätkii. Olen viikon aikana laittanut meilin väärälle henkilölle, yrittänyt maksaa alv-maksuja yrityksen tililtä samaiselle yrityksen tilille, jolta sitä yritin maksaa (ja ihmetellyt, miksi pankin järjestelmä ilmoittaa, ettei tämä ole mahdollista), olen varannut kirjastosta Momo-kirjan ja noutaessani huomasin, että kirja olikin saksankielinen. Tänään yritin maksaa ruokaostoksia kirjastokortilla.

Päässä surisee, koska allergian takia olo on tukkoinen. Eilen niistäessäni nenää korvat menivät lukkoon ja olivat lukossa koko päivän. Oli vähän outo fiilis ohjata ryhmiä, kun oma ääni kuulosti kummalliselta.

Tänään tein parsapastaa Pikku Kepponen - blogissa olleen ohjeen mukaan ja jotain siinäkin meni pieleen. On se syötävää, mutta ei niin maukasta kuin ajattelin. Kaikesta tästä huolimatta oma mieliala on hyvä ja on aivan ihanaa, kun edessä on vapaa viikonloppu. Käymme Lapsimessuilla ja tarkoitus on aloitella myös pihan keväthommia. Pestä talvivaatteita ja laittaa remontoinnin jäljiltä kotia kuntoon.

Mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Sisäinen timantti - 365 ajatusta parempaan arkeen


Olen viime päivinä lukenut Jenny Belitz-Henrikssonin kirjaa "Sisäinen timantti - 363 ajatusta parempaan arkeen". Kirja on jatkoa Sisäinen voima - kirjalle, josta kirjoitin blogiini reilu vuosi sitten.

Kirja tarjoaa edeltäjänsä tavoin 365 tavallisen ihmisen elämään kolahtavaa ajatusta parempaan arkeen. Kirjan ajatukst liittyvät onnellisuuteen, tunteisiin, läsnäoloon, murehtimiseen, rakkauteen ja tässä uudessa kirjassa on ajatuksia myös vanhemmuuteen liittyen. Kirjan takakannessa todetaan: "Sisäinen timantti tarjoaa sinulle iloa, oivalluksen aiheita ja vahvistusta. Se ei lupaa onnellisuutta tai hienompaa arkea, mutta se antaa ajateltavaa ja tukea, jota kasvat siksi ihmiseksi, joka haluat olla".

Kirjaa on helppo lukea ja sitä ei tarvitse lukea järjestyksessä vaan voi lukea ajatuksen sieltä ja toisen täältä. Erityisesti pidin haasteet ja vaikeudet luvussa olleista teksteistä. Samoin kuin vanhemmuutta käsitelleistä ajatuksista.


Kirjassa oli paljon tuttua. Olen käynyt läpi selvästi samaa kasvukaarta kuin kirjailija. Minäkin olin ennen se, joka hermostui pienistä ja näki kaikessa vain huonoa. Minä olin se, joka syytin muita siitä, etten ole onnellinen tai että he aiheuttivat minulle ikäviä tunteita. Auts. Onneksi olen kasvanut ja kehittynyt. Tämä kirjassa oleva kappale tuntuu hyvin tutulta: "Vieläkin hermostut, mutta jännä on huomata, että sitä mukaan kun itsetuntemuksesi kasvaa, sietokykysi erityisesti arjen epäkohtia vastaan kasvaa. Koko ajan osaat laittaa asioita enemmän tärkeysjärjestykseen. Ymmärrät, ettei pienestä kannata vetää hernettä nenään, koska usein se ei tilannetta pelasta, pahentaa vain".

Kirjan perusajatuksena on se, että elämäsi avaimet ovat omissa käsissäsi. On sinun valinnastasi kiinni, miten suhtaudut asioihin. Näetkö aina kaiken surkeuden vai myös positiivisia puolia. Jumitutko tunteisiin vai osaatko mennä eteenpäin. Elätkö pelosta käsin vai rakkaudesta käsin. Löytyykö ilo arjesta vai vain ulkomaan matkalta.

Olen tykännyt lukea kirjaa. Onko kirja sinulle tuttu?

Kirja on saatu arvostelukappaleeksi kustantamosta, Readme.fi:sta.

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Hetkessä: Momo - teatteriesitys


Muistan lukeneeni joskus ala-asteen loppuvaiheessa tai yläasteen alussa Michael Enden kirjan "Momo" ja vaikuttuneeni kirjasta. Kun näin, että Vantaan Näyttämöllä on tänä keväänä tulossa teatteriesitys kirjan pohjalta, innostuin heti. Onneksi sain pojatkin innostumaan mukaan esitykseen. Tykkään käydä teatterissa poikien kanssa, mutta koska he lähentelevät jo teini-ikää, kaikki lastenteatteriesitykset eivät enää iske heihin. Momo-esityksen suositusikä on yli 7 - vuotiaille.

Momo on fantasiaseikkailu pienestä Momo-tytöstä ja aikapankin agenteista. Momon apua tarvitaan taistelussa kiirettä vastaan, koska aikapankin agentit varastavat ihmisten aikaa. Näytelmä kertoo yhteisöllisyydestä, ystävyydestä ja siitä, mikä on elämässä oikeasti tärkeää. Näytelmä kertoo siitä, mitä tapahtuu kun kiire valloittaa ihmisten ajatukset. Mitä tapahtuu, kun leikki ja luovuus häviävät. Momo - kirja on julkaistu vuonna 1973, mutta aihe tuntuu hyvin ajankohtaiselta juuri tänä päivänä.

Kävimme ensimmäistä kertaa katsomassa Vantaan Näyttämön esityksen. Esityspaikkana on vanha navetta. Katsomo on pieni ja intiimi. Näytelmässä käytettiin tehokeinoina varjoteatteria ja pimeässä hohtavaa maalia. Pidimme näytelmästä ja esitys innosti myös varaamaan Momo - kirjan kirjastosta. Se on seuraava iltasatumme.

Suosittelemme! Esitys on Vantaan Näyttämöllä 23.4. asti.

torstai 7. huhtikuuta 2016

Allergiaoireita ja arpaonnea



On siis kevät. Siitepölyallergikolle se tarkoittaa tukalia aikoja. Tai ainakin minun kohdallani on näin. Nenä on tukossa, silmät valuvat, aivastuttaa, olo on pöhnäinen. Moni kysyy minulta, enkö syö lääkkeitä. Kyllä, lääkkeet ovat käytössä. Voi olla, että joillakin allergiaoireet pysyvät poissa lääkkeiden avulla, minun kohdallani oireet lievenevät hetkellisesti lääkkeen ottamisen jälkeen. Tänään iltapäivällä tukkoisuus huipentui siihen, että äänenlähtö oli lähellä ohjatessani päivän viimeistä sirkustuntia. Nyt olen tämän illan hiljaa, sillä huomenna olisi taas kaksi sirkustuntia ohjattavana ja niiden jälkeen yksi kotikäynti uniasioitten tiimoilta.

Ehdin aina vuoden aikana unohtaa, miten ikävä asia tämä allergia on. Siedätyshoidosta on joillakin hyviä kokemuksia, pitäisiköhän minun alkaa selvittää sitä.

Allergiaoireista huolimatta muuten menee hyvin. Töiden tiimoilta suunnittelen jo ensi syksyä. Olen saanut pari tarjouspyyntöä, jotka ovat menossa läpi ja näistä työkeikoista olen innoissani. Lasten Tunnetaito-ohjaajaopinnot etenevät ja ensi viikolla alkaa niihin kuuluva harjoitteluryhmäni. Myös satuhieronnan tiimoilta käyn syventävää koulutusta tänä keväänä ja ensi syksynä.

Erityisen kivan olon on tehnyt hyvä arpaonneni tänä keväänä. Aika harvoin osallistun arvontoihin, mutta silloin kun osallistun voittoprosenttini on aika korkea. Talvella voitin Runotalo - blogin arvonnassa Sydämesi avaruus - kortit. Pihin naisen elämää - blogista voitin juuri Netflixin puoleksi vuodeksi. Ja eilen sain tiedon, että olen voittanut eräässä fb-arvonnassa Lapsimessuliput koko perheellemme. Tänään ne tulivat postin matkassa meille. Lapsimessulippujen voittaminen on jo käsite. Minä en nimittäin ole varmaan ikinä maksanut meitä sisälle Lapsimessuille, vaan joka vuosi olen voittanut jotakin kautta liput. Tänä vuonna ehdin jo miettiä, menemmekö sinne ollenkaan, kun pojat ovat jo niin isoja, mutta koska meillä on nyt ilmaisliput, niin toki sinne menemme. Ei poikia enää Lapsimessut kiinnosta, mutta Model Expon puoleta löytyy heitä kiinnostavia juttuja.

Allergiaa, aivastuksia ja arvontoja, sellaisia kuulumisia tällä kertaa. Mitä sinulle kuuluu? Joko muilla allergisilla on alkanut allergiaoireet?

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Hetkessä: Leffareissuja (Äkkilähtö, Onnenonkija, Kung Fu Panda 3)


Pääsiäisen aikaan minulla oli mahdollisuus käydä katsomassa useampi leffa. Mikkelissä on niin helppo lähteä leffaan, kun äitini asuu aivan keskustan tuntumassa ja leffaan pääsee ihan vain kävellen. Lisäksi Mikkelissä harvoin on leffat loppuunmyyty eli päätöksen leffaan lähdöstä voi tehdä vaikka puoli tuntia ennen leffan alkua. Minä käyn suht harvoin katsomassa muita kuin perheleffoja, nyt minulla oli ihana mahdollisuus nähdä myös kaksi ihan aikuisten elokuvaa,

Äkkilähtö kertoo lapsettoman uranaisen, Katrin, ja laiminlyödyn tytön, Annan, karkumatkasta kohti tytön mummolaa. Viedessään tyttöä mummolaan Katri joutuu pitkin hampain epämukavuusalueelle lapsen kanssa. Matkantekoa mutkistaa takaa-ajoon lähteneet Mikko ja Tero. Kuviota sekoittaa myös kirpputoria pitävä Johannes. Hieman epärealistista juonen kulkua, liikaa tupakointia ja kiroilua. Ihan ok leffa, mutta ei noussut minun suosikkieni joukkoon.

Onnenonkija on ensimmäinen blogimaailmasta tehty elokuva. Itse en juurikaan samaistunut bloggaajaan enkä muutenkaan seuraa trendikkäitä muoti- ja kauneusteemaisia blogeja. Silti tarina vei minut mukanaan. Onnenonkijan päähenkilöt ovat bloggaaja Marja ja rikkaan suvun poika Olavi. Bloggaaja Marja kuvaa arkeaan hehkeäksi. Todellisuus on kuitenkin aivan muuta. Hän asuu vanhempiensa luona, kuvaa vaatteita ja meikkejä lapsuudenkodin huoneessaan ja elää pikavipeillä. Olavi on syntynyt kultalusikka suussa, mutta hän haluaa olla ihan tavallinen. Marja ajattelee, että Olavi olisi ratkaisu hänen bloginsa nousuun ja rahapulaan.

Pidin elokuvasta. Siinä oli muutama tosi hauska kohtaus. Toteutus oli mielestäni raikas. Hehkeän siloitellun blogielämän kuvauksesta päästiin myös elämän realismiin ja postauksiin, jotka kertoivat muustakin kuin siitä, miten hyvin menee ja mitä uutta on hankittu tai saatu.

Kung Fu Panda 3 käytiin katsomassa koko perheen voimin. Leffa yllätti minut. En ole nähnyt aikaisempia osia (esikoinen oli nähnyt ykkösen ja kertoi kyllä, että leffan pääsanoma on, että itseen pitää luottaa). Ajattelin, että leffa on yhtä päätöntä kaahailua ja taistelua alusta loppuun, mutta elokuvassa olikin syvää elämänfilosofiaa ja sanomaa. Tutustu itseesi, tule siksi mitä olet ja kun olet tasapainossa itsesi kanssa, voit löytää sisäisen rauhan ja chin. Yhteisöllisyys on voimaa. Elämä on positiivista iloittelua. Kaikki elämän suuret viisaudet saatu samaan leffaan.

Sattumalta samana iltapäivänä telkkarista tuli myös Kung Fu Panda 2 ja se katsottiin sitten telkkarista. Sanoma oli sama. Itse pidin enemmän kolmososasta, vaikka kakkonenkin oli hyvä. Nyt tuli tarve nähdä myös ykkönen. 

Oletko sinä käynyt viime aikoina katsomassa elokuvia? Mitä olet nähnyt?