Kesälista 2016

Kesälistaa tälle kesälle. Tämä ei ole sellainen "kaikkitämäonpakkosuorittaakesänaikana" vaan sellainen idealista, mitä voi tehdä.

Kirjoittelin jo aiemmin vinkkipostauksen, mitä edullisia retkiä voi tehdä pääkaupunkiseudulla lasten kanssa. Noista kohteista itse haluaisin käydä ainakin Kiasman ja Ernesto Neton näyttelyn, Somecity - näyttelyn Päivälehden museossa ja Helsingin kaupunginmuseon näyttelyt (Lasten kaupunki, Aikakone ja Museum of Broken Relationships)

Mikkelissä kävin juuri lasten kanssa. Kävimme Visulahdessa Xon-puistossa (jossa pojat kävivät megatrampoissa ja vesipallossa). Lisäksi kävimme kansainvälisillä suurmarkkinoilla. Toinenkin reissu tehdään Mikkeliin koko perheen voimin. Mikkelissä on kesäteatterissa Tankki täyteen. Tankki täyteen oli hupaisa ohjelma, jota muistan katsoneeni lapsena telkkarista. Pakko nähdä, millainen kesäteatteriversio siitä on tehty. Mikkelissä voisi käydä myös Urpolan luontopolulla ja luultavasti ajoitamme reissumme taas niin, että tivoli on Mikkelissä. Se on ollut meillä jo aika monen vuoden perinne.

Tampereella olemme käyneet lähes joka kesä tuttavaperheemme luona. Tänä kesänä kohteena voisi olla Maasta irti - keskus ja Vakoilumuseo tai Vapriikki.

Elokuva Iso kiltti jätti tulee ensi-iltaan heinäkuun alussa. Pidimme siitä kirjana valtavasti, joten haluamme nähdä sen myös elokuvana.

Tämän kesän ulkomaanmatkamme suuntautuu Viroon, Tallinnaan ja Haapsaluun. Olen listannut muutaman kohteen, joka olisi kiva käydä. Haapsalussa Piispanlinna ja Rautatiemuseo. Voi olla, ettei Ilonin ihmeidenmaa kiinnosta muita kuin minua, koska pojat ovat ehkä vähän liian isoja sinne. Haapsalussa on myös ihania hiekkarantoja, joten sään salliessa käynemme myös rannalla. Tallinnassa olemme käyneet todella monta kertaa, mutta esim. Televisiotorni on jäänyt meiltä näkemättä. Luultavasti menemme sinne. Tänä kesänä voisi katsastaa myös pienen matkan päässä Tallinnasta olevan Vembu-Tembumaan ja viime vuonna avatun Atlantis H2O Aquaparkin, joka on Viimsissä. Jos jollakulla on kokemuksia Vembu-Tembumaasta tai tuosta isosta vesipuistosta, mielelläni kuulisin, ovatko ne käymisen arvoisia paikkoja. Otan myös vastaan vinkkejä Haapsalun ja Tallinnan ruokapaikoista!

Lomallani haluaisin ehdottomasti pari päivää omaa aikaa ilman muuta perhettä. Minä nautin hiljaisuudesta ja rauhasta ja toivon, että tänäkin kesänä saan olla ihan vain itsekseni parin päivän ajan.

Kesän aikana aion lukea myös kirjoja, kirjoja, kirjoja, kevyitä kesäkirjoja. Tuntuu, etten koko vuonna ole juurikaan ehtinyt lukea muuta kuin Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintoihini kuuluvia kirjoja, joten nyt nautin siitä, että ehdin lukea myös kaunokirjallisuutta.

Kesäään kuuluu myös mansikanpakastamiset, vaatekaappien läpikäymiset, kirpparireissut, grilliruoka ja salaatit  ja pitkään nukutut aamut. Viime kesänä ajattelin kokeilla elämäni ensimmäisen raakakakun tekemistä. Se jäi tekemättä, ehkä kokeilen sitä tänä kesänä.

Millaisia kesäsuunnitelmia teillä on? Mitä kesäkirjoja sinä aiot lukea?

ps. kuvat ovat Mikkelin reissultamme, josta kotiuduimme eilen illalla eli juhannusaattona. Näimme bussin ikkunasta yhden juhannuskokon. Tein eilen päivän hyvän teon eli toimin saattajana yhdelle 9-vuotiaalle pojalle bussimatkan ajan. Äidille tuli yllätyksenä, ettei lapsi pääse yksin lupalapun kanssa Onnibussiin ja kun kuulin keskustelen, mitä äiti kävi bussikuskin kanssa, lupauduin ottamaan pojan vastuulleni. Pojan isä oli vastassa Viikissä ja oli kovin kiitollinen minulle, että sai pojan juhannukseksi luokseen.

Kesälahja itselle ja arvonnan voittaja

Olen ollut lasten kanssa pari päivää Mikkelissä aloittelemassa kesälomaa. Esikoinen, meidän mittumaaripoika, täytti eilen 13-vuotta ja kävin kyselemässä kirjakaupasta vinkkejä tuon ikäisille pojille sopivasta kirjallisuudesta. Sainkin hyviä vinkkejä ja tarkoituksena on tehdä näistä postaus myöhemmin. Samalla reissulla näin aivan ihanan suloisen kirjan kirjakaupan hyllyssä ja ostin sen itselleni kesälahjaksi. Arlene K. Ungerin kirja Mielenrauha. 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta stressin purkuun ja mielenhallintaan. Kyseessä on kauniisti kuvitettu pieni mindfulness-opas.

Ihanan virkatun kirjanmerkin löysin Uutta elämää - myymälästä, joka on kauppakeskus Stellan alakerrassa.

Villiinny villivihanneksiin - kirjan arvonta loppui keskiviikkona ja torstaiaamuna kuopus arpoi voittajaksi Jennijeen. Laitatko minulle meilillä (heli at kasvuntaika.fi) osoitetietosi, niin kirja lähtee tulemaan voittajalle.

Hyvää juhannusta kaikille! Me teemme epätyypillisen teon eli lähes koko muun eteläisen Suomen saapuessa tänne Savoon päin juhannuksen viettoon, me suuntaamme tänä iltana takaisin kotiin Vantaalle.

Lomalainen ja arvontamuistutus!

Kuvassa istuu lomalainen. Olen nyt kesälomalla ja se tuntuu hemmetin hyvältä. Opiskelukirjat vaihtuu kevyeen kesälukemiseen. Päivistä poistuu aikataulut ja pakolliset menot. Tilalle tulee kirpparireissuja, spontaaneja retkiä ja lepäämistä. Lukemista ja pihahommia. Ehkä käsitöitäkin.

Huomenna lähden poikien kanssa kotiseudulleni Mikkeliin. Muutamaksi päiväksi valmiiseen ruokapöytään ilman velvoitteita kotitöistä. Juhannuksen jälkeen alkaa koko perheen yhteinen loma.

Tänään on ollut niin kepeä fiilis, että on tehnyt mieli tuulettaa. Aurinko hymyilee kilpaa kanssani!

Haluan muistuttaa vielä blogini lukijoita huomiseen iltaan asti olevasta arvonnasta, jossa voi voittaa  Villiinny villivihanneksiin. Elinvoimaa ja energiaa luonnosta - kirjan.

Ihanaa kesää ja juhannusta, olit sitten lomalla tai et!

Alkukesän kuulumisia ja loppukesän suunnitelmia

Keskikesä eli juhannus lähenee. Itselläni on kesäloman alkaminen enää parin päivän päässä. Pojat ovat olleet pari viikkoa kesälomalla koulusta. Esikoisella loppui alakoulu ja se oli minulle kova paikka, kuten jo etukäteen epäilin. Tuntui niin haikealta istua siellä kevätjuhlassa. Itkin heti juhlan alusta alkaen, kun valkokankaalle alettiin heijastaa valokuvia kutosten koulutaipaleesta ekasta syksystä viimeiseen kevääseen asti. Taustalla soi rauhallinen musiikki. Esitysten välissä luettiin kutosluokkalaisten muistoja koulutaipaleen varrelta. Yhteislauluna laulettiin Suvivirsi, Lintu ja juhlan lopussa alakoulutaipaleensa päättävät kutoset saivat ruusut käteensä ja lauloivat vielä Maailman toisella puolen. Myös opettajat lauloivat kauniin laulun Maailma on sun kutosille.

Esikoinen sai ison stipendin (50 euroa) hyvästä koulumenestyksestä koko alakoulun ajalta. Todistuksen keskiarvo oli 9.8. Kymppejä oli siis paljon, ranskasta äikkään ja matikasta musiikkiin ja käsityöhön (joka esikolla oli tekstiilikässä). Luokassa herkistyin vielä opettajan puheeseen, jossa hän totesi, että "on tullut aika luovuttaa lapset lopullisesti uusiin hyviin käsiin". Syksyllä esikko siirtyy sitten yläasteelle. Ei ihan maailman toiselle puolelle, mutta tämän lähiömme toiselle puolelle. Koulumatka pitenee reilusti, alle kilometristä lähes kolmeen kilometriin. Esikoisen alakoululuokka hajoaa kolmeen eri kouluun eikä uudelle luokalle välttämättä tule yhtään tuttua.

Ekat lomaviikot pojat viettivät sirkusleirillä arkipäivät klo 10-14. Olin alun perin ilmoittanut heidät yhdeksi viikoksi leirille, mutta koska heillä oli kivaa leirillä, he halusivat jatkaa vielä toisenkin viikon. Mikäs siinä, mukavaa toimintaa muutama tunti päivässä lapsille. Molemmilla sirkusleireillä oli leiriviikon päätteeksi loppunäytös eli pääsin katsomaan kaksi sirkusleirin näytöstä.

Minä olen kesäkuussa ohjannut taapero- ja vauvasirkuksen ja vauvahieronnan kesäkursseja, pitänyt yhden uniluennon ja tehnyt pari kotikäyntiä. Olen aikatauluttanut alkusyksyn kursseja ja luentoja ja tehnyt tilavarauksia niitä varten.  Olen käynyt hortakurssilla ja hermoratahieronnassa. Koko perheen voimin kävimme katsomassa Pikku prinssi  - elokuvan ja sen jälkeen syömässä ravintolassa. Kävin myös Fazerin tehtaalla retkellä MLL:n paikallisyhdistyksen matkassa.

Tulevalla viikolla käväisen poikien kanssa synnyinseudullani Mikkelissä, mies tekee töitä vielä tulevan viikon eli saa viettää sitten laatuaikaa itsensä kanssa kotosalla. Tulemme juhannusaattoiltana takaisin kotiin. Moni tekee varmaan juuri toisin päin, lähtee juhannusaattona pois pääkaupunkiseudulta kohti Savoa.

Miehen loman alettua suunnitelmat ovat vielä monella tapaa auki. Tämän kesän ulkomaanmatkamme suuntautuu Viroon (Tallinnaan ja Haapsaluun). Emme lennä joka vuosi ekologisista syistä ja koska viime kesänä kävimme Berliinissä lentäen, on nyt lähimatkan vuoro. Mietimme ensin Riikaa, mutta päädyimme sitten vielä lähempiin kohteisiin. Jossain vaiheessa heinäkuuta käymme varmaan Mikkelissä uudelleen, koko perheen voimin. Tampereella olemme käyneet perinteisesti melkeinpä joka kesä. Itse toivon saavani myös pari päivää ihan vain itselleni eli toivon, että mies keksii jonkun retki- tai kyläilykohteen poikien kanssa ja minä saan olla rauhassa kotosalla parin päivän ajan. Ehkä käymme myös Kotkassa entisten naapureidemme luona.

Molemmilla pojilla on synttärit kesällä, esikoinen täyttää 13 v tulevalla viikolla eli 23.6. Meidän perheessä on siis pian teini. Kuopus täyttää 11 v elokuun alussa, 4.8. Meillä on kymmeneen ikävuoteen asti juhlittu synttäreitä isosti, nyt sitten enää vain oman perheen voimin ja lasten toiveiden mukaiset päivät vietetään synttäripäivänä. Nyt olemme Mikkelissä esikoisen 13 v syntymäpäivänä, joten synttärikakkuna tullee olemaan perinteinen kermakakku, jonka äitini tekee. Minä en ole mikään kakkumestari ja olenkin suosinut jäätelökakkuja.

Itselläni on niskahartiaseutu aivan jumissa. Olen istunut viime päivinä harvinaisen paljon tietokoneen ääressä, kun olen tehnyt tilavarauksia ensi syksylle, naputellut kursseja ja luentoja facebookiin, verkkokauppaani ja nettisivuilleni. Täytyy myöntää, että turhan usein tulee avattua tietokone tarkistaakseni taas meiliä tai facea. Nyt onkin haasteena se, miten olen lomallani mahdollisimman vähän tietokoneen ääressä. Kun avaan meilin, näen saman tien yritysmeilit. Kun menen facebookiin, sieltähän on nähtävillä myös yrityksen fb-sivu jne.

Miten teidän alkukesä on mennyt ja millaisia kesäsuunnitelmia teillä on?

Toinen kevät yrittäjänä

Aloitan loman ensi viikolla. Jäljellä on enää maanantain vauva- ja taaperosirkuskurssien ja vauvahierontakurssin päätöskerrat. Tiistain olen vielä varannut toimistotöille ja keskiviikosta 22.6. alkaen olen lomalainen. Seuraavan kerran minulla on töitä ke 3.8., jolloin ohjaan satuhierontasession eräällä kesäleirillä. Väliin jää useamman viikon loma, jolloin tosin joudun hoitamaan esim. yrityksen laskuja ja mahdollisia muita akuutteja asioita. Tänä vuonna minun ei enää onneksi tarvitse kytätä kurssien täyttymistä, koska Holvi-verkkokauppani huolehtii siitä puolestani.

On aika laittaa pakettiin tätä kevättä. Millainen oli toinen kevääni yrittäjänä? Lähden liikkeelle numeroista. Ohjasin kevätkaudella 11 viikottain kokoontuvaa liikuntaryhmää. Lisäksi minulla oli lukuisa määrä erilaisia kursseja ja luentoja. Mainittakoon vaikka 17 eri sirkuskurssia (tuntuu huimalta määrältä), 11 uniluentoa ja 2 neljän kerran kestänyttä mindfulness-kurssia. Lisäksi ohjasin vauvahierontakursseja, voimavaroja vanhemmuuteen - iltapäivän, kävin perhekahviloissa esittelemässä niin satuhierontaa, taaperosirkusta kuin puhumassa uniasioistakin. Tein kotikäyntejä niin uniohjausten kuin muidenkin perhettä mietityttävien asioiden tiimoilta. Toimin toukokuun lopussa Imetyksen tuki ry:n tukiäideille kouluttajana teemalla "Tukemisen taidot".

Valmistuin tammikuussa mindfulness-ohjaajaksi ja kevään aikana ohjasin kaksi neljän kerran kestänyttä mindfulness-kurssia vanhemmille. Nämä olivat hyvä kokemus itselle ja vanhemmat tuntuivat saaneen paljon kurssista. Lanseerasin kevään aikana myös toisen uuden tuotteen, uniluentokutsut. Tämä idea lähti liikkeelle asiakkaista käsin ja kävin muutaman olohuone/kerhotilaluennon luennoimassa uniasioista pitkin pääkaupunkiseutua.

Koko kevään ajan olen opiskellut Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi ja nämä opinnot ovat työllistäneet paljon. Kirjallisia tehtäviä on ollut joka jakson välissä ja lisäksi ohjasin Lasten Tunnetaitojen harjoitteluryhmän huhti-toukokuussa. Lähiopetusjaksoja (pe-su) on ollut noin kerran kuussa.Tälläkin viikolla palautin kaksi kirjallista tehtävää ja nyt on vielä päättötyö ja oman oppimisprosessin tiivistelmä jäljellä. Valmistun syyskuun alussa Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi.

Katselin, mitä joulun alla kirjoitin toisesta syksystäni yrittäjänä. Tutulta kuulostaa. Tunteiden vuoristorata ja asioiden priorisointi on jatkunut. Holvi-verkkokauppaan olen enemmän kuin tyytyväinen. Olen myös saanut rauhan sen suhteen, ettei yritykseni tarvitse olla jokaisessa some-kanavassa mukana. Jossain vaiheessa loin "hädissäni" pinterest-tiliä yms. mutta tämä kevät on tuonut rauhan, että toistaiseksi nykyiset kanavat eli aktiiviset fb-päivitykset, ajantasaiset nettisivut ja siellä ammatilliset blogikirjoitukset ja ei-niin-aktiivinen-twitter riittävät.

Tämä kevät on tuonut myös vahvistusta sille, että haluan alkaa luomaan myös verkkopohjaisia kursseja, jotta kaikki tuloni ei perustu minun läsnäolooni, vaan alan saada vähitellen myös passiivista tuloa. Olenkin viime viikkojen aikana kirjoitellut materiaaleja ensimmäistä verkkokurssiani varten. Toivon, että lomatauko tuo buustia siihen ja elokuun alussa voimaantuneena loman jälkeen saan sen viimeisteltyä freesein ajatuksin.

Elokuussa yritykseni Kasvun Taika täyttää kaksi vuotta ja silloin varmaankin kirjoittelen ajatuksiani kahdesta yrittäjyysvuodesta. Sen olen huomannut, että yrittäjyys vaatii valtavasti luottamusta ja sinnikästä työtä, jotta tuloksia syntyy. On asioita, joissa olen vielä aivan raakile yrittäjänä, esim. markkinointi ja myyminen. Mutta on ollut ilahduttavaa huomata, että myös puskaradio on alkanut toimimaan ja moni tulee kursseilleni, luennoilleni tai pyytää minut kotikäynnille ystävän suosituksesta. Tämä tuntuu hyvältä.

Jotta saisin puhtia yrittäjyyteen ja uutta innostusta kolmanteen yrittäjyysvuoteen, tulin loppukeväästä liittyneeksi Yhdessäonnistujat - digiyhteisöön, joka lupaa kuukausittaista verkkopohjaista koulutusta, innostusta ja verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa. Olen aika ajoin myös miettinyt yrittäjän ammattitutkinnon suorittamista, mutta tähän mennessä asia on tyssännyt siihen, ettei kotikaupunkini Vantaa solmi oppisopimuksia löytämiini koulutuksiin. Enkä ole ehtinyt ja jaksanut selvitellä, mihin koulutuksiin saisin oppisopimuksen. On olo, että tuokin asia olisi voitu tehdä helpommaksi yrittäjän kannalta.

Nyt on pian edessä kesäloma. Samalla kun tunnen kiitollisuutta hyvin menneestä keväästä, huomaan, että mielessäni pyörii pieni huoli ensi syksystä ja erityisesti uusien kurssieni ja luentojeni täyttymisestä. Uuden kurssin / luennon lanseeraaminen on aina haaste, kun ei ikinä tiedä, onko tämä jättimenestys vai olenko vain minä itse innostunut asiasta. Toivon, että kesäloma rentouttaa ja rauhoittaa minut ja voin elokuussa aloittaa työt luottavaisin mielin.

Edullisia kesäretkiä lasten kanssa

Olen seurannut netistä keskustelua siitä, miten kesäloma tulee kalliiksi vanhemmille. Miten kaikilla vanhemmilla ei ole varaa kustantaa kalliita huvipuisto- ja kylpyläreissuja. Itse ajattelen, että onnistunut kesäloma ei tule kalliista reissuista, se tulee yhteisestä tekemisestä ja vaikka siitä, että käydään yhdessä uimarannalla eväiden kanssa. Meidän perhe on käynyt kylpylässä ehkä joka toinen tai kolmas vuosi. Huvipuistossakaan ei olla käyty joka kesä, vaikka Linnanmäki meitä lähellä onkin. Sen sijaan joka kesä olemme tehneet useamman tosi kivan retken, moni retki on ollut aivan ilmainen. Viime kesältä muistan kivan retken ilmaiseen Musiikkia-näyttelyn. Tuo näyttely on muuten avoinna edelleenkin. Kesältä 2014 yhtenä parhaimpana muistona jäi mieleemme pyöräretki lähiseutumme kohteissa.

Ajattelin listata muutaman ilmaisen tai edullisen kesälomakohteen pääkaupunkiseudulla, joissa olen ajatellut käydä poikieni kanssa tänä kesänä. Tässä on jo niin monta kohdetta, että luultavasti kaikkialla ei ehditä (eikä olisi edes mielekästä) käydä. Kesälomalla kun on myös tarkoitus vain olla kotona.

Helsingin kaupunginmuseo on avautunut remontin jälkeen. Museossa on Lasten kaupunki, Aikakone, jolla pääsee aikamatkalle menneisyyden Helsinkiin ja Museum on Broken Relationships. Tämä museokokonaisuus on ilmainen.

Kiasmassa nyt olevaa Ernesto Neton näyttelyä on kehunut moni. Katsomisen lisäksi saa myös koskea. Kiasma on alle 18-vuotiaille ilmainen ja kaikille ilmainen aina kuun ensimmäisenä perjantaina. Aikuiselle Kiasman sisäänpääsy maksaa 12 euroa (opiskelijoille, eläkeläisille, työttömille, varusmiehille ja siviilipalvelusmiehille 8 euroa).

Designmuseossa on tällä hetkellä esillä Suomalainen muoto - kokoelmanäyttely ja retrospektiivinen näyttely Eero Aarnion tuotantoon. Lasten on mahdollista saada museokierrokselle mukaan Esa ja esineet - tehtäväkartta. Museo on lapsille ja koululaisille ilmainen ja aikuiselle sisäänpääsy maksaa 10 euroa.

Helsingissä on useampi lähiliikuntapaikka. Tänä keväänä uusia lähiliikuntapaikkoja on avattu esim. Lassilaan. Ajattelin, että voisimme käydä testaamassa tuon Lassilan lähiliikuntapaikan. Uskon, että poikia voisi kiinnostaa kiipeilypaikat ja maatrampoliini. Töölönlahden puiston leikkipaikka vaikuttaa myös varsin kivalta paikalta ja kouluikäisillekin sopivalta.

Töölön kisahalliin on avattu Hylkypuiston pop-up-näyttely, jossa kerrotaan kuvin ja sanoin sotalaiva  Kronprins Gustav Adolfin tarinaa. Näyttely vie "sukellusretkelle" kahdensadan vuoden taa. Näyttelyssä on esillä esimerkiksi laivasta nostettu tykki ja laivan pienoismalli. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Päivälehden museossa on Somecity - näyttely, joka sopii parhaiten alakouluikäisille lapsille. Näyttelyssä käsitellään sosiaalisen median mahdollisuuksia ja haasteita reippaalla otteella. Näyttelyssä pääsee pohtimaan erilaisia sosiaaliseen mediaan liittyviä tilanteita. Somecityssä käsitellään esimerkiksi somessa tapahtuvaa kiusaamista ja sitä, mitä ja ketä saa kuvata. Päivälehden museo on ilmainen.

Geonäyttely on Geologian tutkimuslaitoksen elämyksellinen näyttely maapallon synnystä ja kehityksestä. Geonäyttely on Espoossa Otaniemessä ja se on ilmainen kaikille.

Talomuseo Glims Espoossa on vanha espoolainen maatila Karvasmäen kylässä Bembölessä. Museoalueen muodostaa 11 alkuperäisillä paikoillaan olevaa rakennusta, joista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta. Talomuseo on ilmainen keskiviikkoisin, muulloinkin ilmainen lapsille ja aikuisillekin hyvin edullinen (4 euroa).

Viime kesänä kävimme Berliinissä, jossa kävimme monta kohdetta ja museota. Kirjoitin reissusta peräti neljä postausta blogiin. Kävimme myös Mikkelissä, jossa kävimme tivolissa ja Xon-puistossa. Pojat kävivät myös Tampereella. Ja mikä oli kesässä kivointa? Ei suinkaan se Berliinin reissu kaikkine kohteineen vaan se kun kävimme Kotkassa (edullisesti Onnibussilla) entisten naapureidemme luona ja pojat kävivät metsäretkellä kaverinsa kanssa ja "maalasivat" kasvonsa mustikalla. Aina siis kesän paras hetki ei vaadi sitä, että ollaan oltu jossakin kalliissa huvipuistokohteessa. Onnistunut kesäloma voi olla myös hyvin halpa.

ps. Linkitän tähän vielä Pihin naisen elämää - blogista tekstin 10 kivaa ilmaiskohdetta lapsiperheille. Tekstissä on lisää kivoja ilmaiskohteita lapsiperheille.

Olethan osallistunut jo blogissani olevaan Villiinny villihanneksiin - kirjan arvontaan?

Hetkessä: Pikku prinssi - elokuva

Luin joskus murrosiässä ekaa kertaa Pikku prinssi - kirjan ja se kolahti jo silloin."Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä". Vuosien varrella olen aika ajoin palannut kirjan pariin. Kun kuulin, että Pikku prinssi on tulossa elokuvana, päätin heti, että menemme katsomaan sen.

Elokuvan keskiössä on pieni tyttö, jota äiti valmistaa aikuisten tiukkaan ja tehokkaaseen maailmaan. Tyttö tutustuu naapurin omaleimaiseen ja hyväsydämiseen vanhukseen, lentäjään, ja tämä kohtaaminen muuttaa paljon tytön elämässä. Lentäjä esittelee tytölle maailman, jossa kaikki on mahdollista. Maailman, jossa hän aikoinaan tutustui Pikku prinssiin. Tytön taianomainen ja tunteikas matka Pikku prinssin maailmaan voi alkaa. Elokuvassa vuorotellaan nykyaikaan sijoittuvan kehystarinan ja vanhuksen tarinan (siis Pikku prinssi-kirjan tapahtumien) välillä. Nykyaikaan sijoittuva tarina on tehty 3D-animaatiolla ja kirjan tapahtumista tehdyt osuudet ovat tehty stop-motion-nukkeanimaationa.

Minä niin tykkään elokuvista ja tarinoista, joissa on syvällisempi elämänfilosofinen sanoma. Pikku prinssissä todettiin: elämän arvo on jossakin muualla kuin jatkuvassa raadannassa ja talouskasvun tavoittelussa. Elämän todellinen merkitys on toisen ihmisen kohtaamisessa ja kyvyssä rakastaa lähimmäistä. Elämässä pitää aina olla tilaa leikille ja taikuudelle. Lasten pitää saada olla leikkiviä lapsia ja myös aikuisten olisi hyvä säilyttää leikkisyys elämässä.

Olen tässä vuosien varralla ehtinyt nähdä jos jonkinlaista lastenleffaa. Tämä oli yksi kauneimmista lastenleffoista, jonka olen nähnyt. Tuttuun tyyliini itkin tässä(kin) leffassa. Pikku prinssi on sekä lapsille että aikuisille sopiva satumainen elokuva. Esikoisen (kohta 13 v) mielestä leffa oli vähän tylsä ja hidastempoinen, kuopuksen (kohta 11 v) mielestä leffa oli ok. Minusta on hienoa, että tehdään myös muunlaisia lastenleffoja kuin sellaisia, joissa pääteemoja ovat kohellus, vauhti ja räjähdykset.

Minä en ole lukenut pojille vielä Pikku prinssiä kirjana, mutta luulen, että se luetaan meillä kesän aikana iltasaduksi.

Villiinny villivihanneksiin. Elinvoimaa ja energiaa luonnosta (+ arvonta)

Juuri kun kävin hortakurssin ja innostuin kokeilemaan villivihanneksia, huomasin, että Kirjapajalta on tullut tänä keväänä uudistettu painos Raija Kivimetsän kirjasta "Villiinny villivihanneksiin. Elinvoimaa ja energiaa luonnosta". Olen iloinen, kun sain kirjan sekä arvostelu- että arvontakappaleeksi.

Villiinny villivihanneksiin esittelee parhaimmat villivihannekset ja opastaa hortoilun iloon ja kasvien löytämiseen, keräämiseen ja valmistamiseen. Kirjassa on lisäksi paljon villivihannesreseptejä, jotka houkuttelevat käyttämään luonnon antimia monipuolisesti.

Kirjassa kerrotaan ensin aivoista, luonnosta ja hortaliikunnasta. Siitä, miten istuva elämäntyyli, kaupungistuminen, liika digilaiteaika ja roskaruoka ovat yleistyneet. Aika pysäyttävää oli lukea tämä kohta kirjasta: "Vuonna 1999 tietokoneen ongelmakäyttäjänä pidettiin henkilöä, joka käyttää tietokonetta 27 tuntia viikossa. Kyseisellä ruutuajalla kun on selkeä riski sairastua ahdistukseen ja masennukseen. Tänä päivänä valtaosa lasketaan tuohon ongelmakäyttäjien kategoriaan. Monella ongelmakäytön tuntimäärä täyttyy jo muutamassa päivässä".

Hortoilu on vastapainoa digitalisoitumiselle ja istuvalle elämäntyylille. Luonto kutsuu liikkumaan ja elpymään. Hortaa keräämällä ja syömällä jokainen tekee kestävän valinnan maapallon ja oman hyvinvointinsa puolesta.

Kirjassa käsitellään myös lasten luontosuhdetta. Nykylapsista moni jää luontoyhteydestä paitsi. Ulkona ja metsässä ei leikitä kuten ennen ja arjessa suurta osaa näyttää ohjatut harrastukset ja sitten toisaalta älypuhelimet. Kirjasta saa vinkkejä, miten yhdessä voi lähteä hortoilemaan. Lasten luontosuhdetta voi vahvistaa hortahahmojen avulla. Kirjassa on kivat Heli Pukin piirtämät hortahahmot ja lyhyet hauskat esittelyt kustakin hahmosta.

Kirjasta saa tietoa villivihannesten keräämisestä ja niiden hyödyistä. Kirjasta saa säilöntävinkkejä ja tietoa esim. villivihannesten pakastamisesta  ja kuivaamisesta. Lisäksi kirjassa esitellään 12 helppoa ja herkullista villivihannesta. Esiteltyjen villivihannesten joukossa ovat esimerkiksi maitohorsma, nokkonen, poimulehti, puna-apila ja voikukka.

Kirjan lopussa on villivihannesreseptejä  esim. nokkos-feta-bataattipiiraaseen, kesäiseen vuohenputkisalaattiin ja voikukka-ketunleipäpestoon. Kirja on perusteellinen ja innostava opas hortoilun maailmaan. Suosittelen!

Sain kirjasta myös arvontakappaleen ja nyt alkaakin blogissani kirja-arvonta.
Arvontaan voivat osallistua kaikki blogini lukijat ja lukijaksi liittyvät (blogger - liity sivupalkista, bloglovin, blogipolku, facebook).  Arvonta alkaa nyt ja päättyy ke 22.6. klo 21. Kaikille on tasapuolisesti yksi arpa. Kerro kommentissa, mitä kautta luet blogiani ja onko sinulla kokemusta villivihannesten käytöstä.

Arpaonnea!

Kaksi vuotta sitten

Kaksi vuotta sitten oli viimeinen työpäiväni palkkatyössä. Olin jo tammikuussa tehnyt päätöksen, että irtisanoudun keväällä ja irtisanomisen tein lopulta toukokuun alussa. Työsuhde minulla oli vielä heinäkuun loppuun asti eli pidin kaikki lomat pois kesällä. Ensimmäistä kertaa vuosiin minulla oli edessä tosi pitkä kesäloma ja nautin siitä ajatuksesta.

Kaksi vuotta sitten olin toisaalta aika väsynyt, toisaalta täynnä toivoa. Toivoa ja iloa uudesta. Samalla pelotti. Pelotti, miten mun käy. Pelotti, saanko rahaa mistään. Pelotti, miten yritystoiminta lähtee käyntiin. Entä jos tästä ei tulekaan mitään.

Nyt huomaan olleeni aika naiivi tuolloin pari vuotta sitten. Oletin, että yritystoiminta lähtee paljon nopeammin käyntiin. Ihan suht hyvin   yritystoiminta kyllä käynnistyi, mutta oletin kaiken olevan paljon helpompaa ja nopeampaa. Alussa painin isosti markkinoinnin haasteiden kanssa. Tunnettuuden saaminen vie aikaa. Tämä lienee tuttua monille yrittäjille.

Kaksi vuotta sitten lähdin iltapäivällä töistä keltainen mariskooli ja muumimuki laukussa. Sain ne läksiäislahjaksi kahdelta eri työyhteisöltäni. Mietin, mitä on elää ilman työyhteisöä. Se on mennyt yllättävän hyvin. Entisiin työkavereihin pidän jonkin verran yhteyttä ja parin ex-työkaverin kanssa näemme säännöllisesti. Yrittäjyyden myötä olen saanut uusia tuttuja ja nämä verkostot ovat itselleni tärkeitä. Päivittäisiä työkavereita minulla ei ole. Osa yrittäjistä kokee tämän todella rankkana ja palaa palkkatyöhön sen takia, että kaipaavat niin paljon työyhteisöä rinnalleen. Minä olen taas nauttinut siitä, että saan tehdä itse päätöksiä eikä tarvitse kysyä keneltäkään lupaa ideoiden toteuttamiseen.

Olen kasvanut ihmisenä paljon näiden kahden vuoden aikana. Yrittäjyys on myös hyvin henkinen koulu. Siinä oppii paljon itsestään ja myös omista ei-niin-vahvoista-puolistaan. Yrittäjänä olen usein joutunut menemään myös mukavuusalueeni ulkopuolelle. Olen saanut käydä läpi hyvin laajaa tunneskaalaa täydellisestä epätoivosta iloon ja flow-tilaan. Olen myös tutustunut hyvin vahvasti jaksamiseni rajoihin. Nämä jaksamisen rajat kyllä tulivat tutuksi jo palkkatyössäkin, sen verran kiireistä edellinen työni oli.

Välillä on ollut kuukausia, etten ole juurikaan voinut palkkaa nostaa. Näin oli erityisesti ensimmäisen vuoden aikana. Helppoa ei ole aina ollut, mutta yhtään en kadu sitä, että kaksi vuotta sitten tälle tielle lähdin. Mutta ei yrittäjyys kyllä heikkohermoisille ole.

Onneksi on tämä blogi. Nyt voin palata kirjoittamiini muistoihin kahden vuoden taakse. Kirjoitin Haikeutta - tekstin pari päivää viimeisen työpäiväni jälkeen. Ja siitä päivän päästä tämä Loma - postauksen. Myös yrittäjyyden alkuvaiheisiin on ollut kiva palata lukemalla vanhoja tekstejä. Kun luen noita alkuajan tekstejä tulee väkisinkin mieleen, että vähänpä tiesin. Luottamus oli kova ja se varmaan auttoi myös jaksamaan vaikeiden aikojen läpi.

Samalla kiitän teitä blogini lukijat. Teidän kommentit ja tsempit ovat tukeneet ihan mielettömästi minua tämän kahden vuoden aikana. Kiitoskiitoskiitos!

Nokkosta peltileivässä (ja ennakkoinfoa pian alkavasta arvonnasta)

Jatkoin villiruokakokeilujani. Tein peltileipää, johon laitoin nokkosta joukkoon. Ohjeena minulla oli vuosia sitten reseptivihkooni kirjoittama peltileivän ohje ja lisäsin joukkoon keitettyä nokkosta, jonka olin silpunnut.

Keväällä maasta puskevan "vauvanokkosen" voi syödä varsineen ja lehtineen kokonaan, mutta tässä vaiheessa kesää ainakin meidän pihassa olevat nokkoset ovat jo sen verran pitkiä, että niistä on hyvä napsaista käyttöön kärki, n. 7 - 10 cm latvasta, sekä irrallisia heleänvihreitä latvuslehtiä.  Nokkosta keitetään n. 2 - 3 minuuttia. Keittämällä päästään eroon elimistöä kuormittavasta nitraatista.

Uunipellillisen verran peltileipää tein tällaisella ohjeella:

5 dl vettä
2 tl sokeria
1 tl suolaa
3 dl kaurahiutaleita
1 dl grahamjauhoja
1 pss kuivahiivaa
6-7 dl rouheisia sämpyläjauhoja
0.5 dl öljyä

Lisäksi laitoin joukkoon keitettyä ja silputtua nokkosta.

Kädenlämpöiseen veteen sekoitetaan sokeri, suola, kaurahiutaleet, grahamjauhot ja kuivahiiva. Sämpyläjauhot lisätään vähän kerrallaan sekoittaen. Joukkoon kaadetaan öljy ja nokkoset ja sekoitetaan taikina tasaiseksi. Taikina kaadetaan pellille ja kohotetaan lämpimässä paikassa leivinliinan alla n. 40 minuuttia. Kohonneen taikinan voi leikata veitsellä ruuduiksi. Ruudut voidellaan vedellä. Peltileipä paistetaan 225 - asteisessa uunissa keskitasolla n. 15 minuuttia.

Peltileipä oli hyvää, nokkosta olisi voinut olla enemmänkin joukossa eli tein saman huomion kuin nokkospannaria syödessä. 

Ja arvatkaa mitä, kaiken tämän hortoiluinnostuksen keskellä sain arvostelu- ja arvontakappaaleeksi Raija Kivimetsän kirjan "Villiinny villivihanneksiin. Elinvoimaa ja energiaa luonnosta". Kirjaesittely on tulossa aivan lähipäivinä, heti kun olen sen verran tutustunut kirjaan, että voin siitä kirjoittaa esittelytekstin. Sain kirjaa kaksi kappaletta, joten samalla alkaa myös uusi kirja-arvonta blogini lukijoille.

Hrr....ainakin täällä eteläisessä Suomessa on tällä hetkellä kylmä. Mukavaa ja toivottavasti hieman lämpimämpää loppuviikkoa kaikille blogini lukijoille!

ps. Minä, joka olen blogissani julistautunut keittiötumpeloksi, olen nyt kohtalaisen huvittunut siitä, että olen julkaissut pari ruoka-aiheista postausta ja jopa jakanut reseptin. Seuraavaksi alan varmaan tehdä päivän asu - postauksia. Ehkä en kuitenkaan.

Hetkessä: Hermoratahieronta

Kävin reilu viikko sitten hermoratahieronnasa. Olen käynyt pari kertaa aiemmin hermoratahieronnassa, joskus ehkä 15 vuotta sitten. Silloin kävin hoidossa migreenini takia. Nyt kiinnostuin asiasta uudelleen, kun huomasin että lähellämme työskentelee hermoratahieroja, jolla on vastaanotto kotonaan. Tällä kertaa hain lähinnä rentoutusta hermoratahieronnasta. Ja  helpotusta niska-hartiaseudun jumeihin.

Hermoratahieronnassa hoidetaan koko kehoa päästä varpaisiin. Hermoratahieronnassa hoidetaan pitkittäiset ja poikittaiset hermoradat sekä aivo- ja selkäydinhermot. Hoito tehdään peukaloilla ja sormenpäillä painellen ja pyöritellen. Hoito on rentouttava, lempeä ja kivuton. Yksi hoitokerta kestää 1.5-2 tuntia ja sen aikaan ollaan sekä selällään että vatsallaan.

Hermoratahieronnassa hoidetaan syytä, mistä oireet, vaiva tai sairaus johtuvat. Hermoratahieronnasta voi saada apua esimerkiksi unettomuuteen, päänsärkyyn, selkäkipuihin, lihaskireyteen, huimaukseen tai neurologisiin sairauksiin.

Millainen kokemus hermoratahieronta oli minulle? Alussa minulle kerrottiin lyhyesti hermoratahieronnasta ja sen jälkeen minua hoidettiin ensin selällään ja myöhemmin myös vatsallaan. Tilassa soi rauhallinen musiikki koko ajan. Hoitaja teki aika nopeita, mutta lempeitä pyörittely- ja paineluliikkeitä kehon eri puolille. Hermoratahieronta kesti minun kohdallani tasan 2 tuntia. Olisin päässyt muuten täydelliseen rentoutumisen tilaan ellei tilassa olisi kännykkä surissut kolmea kertaa. Ehdin miettiä, yrittääkö joku tavoittaa minua koko ajan, mutta jossain vaiheessa tulin siihen tulokseen, että minun kännykkäni värisee eri tavoin, surina ei kuulu minun laukustani.  Tuo kännykän surina monta kertaa sai aivoni joka kerta aktivoitumaan ja näin ihan täydellinen rentoutumisen tila jäi saavuttamatta. Hoidon jälkeen olo oli kuitenkin rento ja hyvä ja kävin aika hitailla kierroksilla loppupäivän. Sain suosituksen juoda paljon vettä illan aikana (ja näin teinkin - sillä seurauksella, että kävin vessassa sitten läpi koko seuraavan yön). Voin jatkossakin ajatella meneväni hermoratahierontaan.

Aikaisemmin olen kirjoittanut kokemuksiani Rosen-terapiasta, Intialaisesta päähieronnasta ja vyöhyketerapiasta. Ja olenhan minä kirjoittanut myös ihan tavallisesta hieronnasta.

Tämä postaus kuuluu Hetkessä - postausarjaan, jossa kirjoitan arkeen iloa tuovista asioista. Sellaisista asioista, jotka tuovat voimaa ja hyvinvointia.

Nokkosta pannarissa ja vuohenputkea fetasalaatissa

Otin heti käyttöön hortakurssilla kerätyt nokkoset ja vuohenputket. Nokkosta pannariin. Maltillisesti, jotta lapsetkin pystyvät sitä syömään. Mielessäni oli ne pari-kolme vuotta sitten tehdyt nokkosletut, joissa oli aika reilusti nokkosta ja poikien tuomio oli: Pahoja. Kamalia. Mitä sä äiti oot näihin laittanut.

Vuohenputkea laitoin salaattiin. Fetasalaattia ja sinne pieniä vuohenputken lehtiä joukkoon. Hortakurssilla opin, että vuohenputkesta kannattaa kerätä pienet ja nuoret vielä hieman suppuiset lehdet. Kun lehdet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, kerääminen ei kannata, ominaismaku on kadonnut ja maku on kitkerä.

Pannarin tein täysjyväjauhosta perusohjeen mukaan (maitoa, kananmunia, jauhoja, vähän öljyä ja ripaus suolaa). Nokkoset keitin ja silppusin joukkoon.

Pannarin ja lettujen kanssa meilä on käytössä äitini tekemä "Köyhän miehen lakkahillo" (tehdään porkkanoista ja karviaisista).

Lasten kommentit nokkospannarista olivat: Mautonta. Ei hyvää. Hillon kanssa menettelee. Itselläni samat ajatukset. Vähän mautonta, nokkosta olisi voinut olla enemmänkin. Salaatista kuopus bongasi heti vuohenputket ja noukki ne pois. Esikoinen maistoi niitä. Itse huomasin vuohenputken maun salaattien joukosta. Ei se nyt ihan herkulta maistunut, mutta kyllä se siellä joukossa meni. Huomasin hieman kitkeryyttä maussa eli luultavasti osa keräämistäni vuohenputkista oli jo liian isoja kerättäväksi.

Vuohenputkessa ja nokkosessa on hyvät ravintoarvot. Nokkonen sisältää runsaasti vitamiineja, rautaa ja paljon eri kivennäisaineita. Vuohenputki on hyvä C-vitamiinin lähde. Koska ravintoarvot ovat hyvä ja villiruoka on ekologista, niin kokeilut jatkuvat. Seuraavaksi ajattelin kokeilla nokkossämpylöiden tekemistä.

Villiinny vihreästä - hortakurssilla

Lähellämme järjestettiin Villiinny vihreästä - hortakurssi ja ilmoittauduin epäröimättä mukaan. Kyllä, tiedän, että luonnossa on superfoodeja, mutta en osaa käyttää niitä. Kyllä, haluan oppia käyttämään nokkosta, vuohenputkea ja voikukkaa ruuanlaitossa. Niitä kaikkia löytyy omasta takaa, omalta pihaltamme. Muistan kuinka iloinen olin viime syksynä, kun opin käyttämään marja-aroniaa vispipuurossa. Onhan se kiva, jos omalta pihalta pystyy hyödyntämään muutakin kuin omenat, viinimarjat ja kasvimaan antimet ruuanlaittoon.

Saimme ensin lyhyen alkuopastuksen villiravinnon maailmaan ja saimme vähän maistiaisia. Sämpylöitten päällä oleva levite oli tehty vuohenjuustosta ja vuohenputkesta. Oli muuten hyvää! Saimme maistaa myös villiyrttijuomaa ja raparperi-mustikka-kuusenkerkkäpiirakkaa.

Sen jälkeen lähdimme lähimetsikköön ja pelloille tutustumaan kasveihin. Etsimme ja keräsimme maitohorsmaa, nokkosta, vuohenputkea ja poimulehteä . Saimme tietoa kasvien tunnistamisesta, niiden käytöstä, säilömisestä ja terveyshyödyistä. Opin myös kuinka nokkosta pystyy keräämään niin, ettei se polttele käsiä.

Pihat ja pellot ovat täynnä superfoodia, kuinka mahtavaa! Kaiken lisäksi ne ovat ilmaisia. Ja mikä parasta, meiltä noita löytyy ihan omalta pihalta. Tähän asti olen kitkenyt vuohenputket pois ihan raivoissani, hitsi kun näitä leviää pitkin pihaa. Jatkossakin kyllä nyhdän niitä edelleen pois, mutta osaan hyödyntää myös muulla tavoin.

Huomenna meillä syödään pannukakkua, jossa on nokkosta ja salaattia, jonka joukossa on vuohenputkea. Vuohenputkilevitettä haluan myös kokeilla. Olipa inspiroiva ilta!

ps. vähän vajaa vuosi sitten kirjoitin blogitekstin Pihalla hortoilusta, jossa toivon oppivani hyödyntämään oman pihan antimia ruuanlaitossa. Nyt minulla on himpun verran enemmän tietoa aiheesta. Ja paljon innostusta!