keskiviikko 31. elokuuta 2016

Voit nukkua - kuinka opetin vauvani nukkumaan ja kuinka se muualla tehdään


Laura Anderssonin kirja "Voit nukkua - kuinka opetin vauvani nukkumaan ja kuinka se muualla tehdään" aiheutti paljon kohua fb-ryhmissä ennen kuin kukaan edes oli ehtinyt lukea kirjaa. Kauhisteltiin sitä, kuinka jo pienelle lapselle pidetään unikoulua ja vauvaa huudatetaan. Itse kiinnostuin kirjasta, koska uniasiat ovat yksi osa työtäni. Luennoin pienten lasten unesta ja aina toivon, että uniluennolleni tultaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jo silloin kun vauva on parikuinen eikä vasta silloin kun lapsi on lähellä vuoden ikää ja uniongelmat ovat tosi isoja ja perhe on aivan uupunut. Sillä uniongelmia voi ennaltaehkäistä. Siitä tämä kirja kertoo.

Kirjassa kerrotaan kirjan kirjoittajan Laura Anderssonin tutkimusmatkasta pienen lapsen uneen omien lasten kautta. Miten pienen lapsen uneen pystyy vaikuttamaan? Millaisia keinoja on lähteä tukemaan vauvan hyvää yöunta niin ettei isoja uniongelmia edes pääse syntymään? Kirjassa kerrotaan sellaisista lempeistä ja simppeleistä toimintatavoista, mitä vahvistamalla unikoulu voidaan välttää. Kirjassa vaihtelevat kirjailijan omat kokemukset, lähdekirjallisuus,  asiantuntijoiden näkemykset ja muiden, eri puolilla maailmaa, asuvien perheiden kokemukset.



Kirjassa on seitsemän lukua ja kussakin luvussa paneudutaan yhteen uniohjeeseen. Sinällään ohjeet ovat aika simppelin kuuloisia: johdonmukaisuutta, päivärytmin säännöllisyyttä, hiljaisuutta yöllä, meteliä päivällä, ei päiväunia enää liian myöhään illalla. Kirjassa kerrotaan myös siitä, miten lasta voi alkaa opettaa nukahtamaan itsekseen lempeällä tavalla - tämä itsekseen nukahtaminen on usein avain siihen, että isoilta uniongelmilta vältytään. Kirjassa korostetaan koko ajan ettei pientä vauvaa jätetä yksin huutamaan.

Jokaisen luvun lopussa on ohjeet siihen, mitä tehdä, mitä ei ole hyvä tehdä ja mikä olisi hyvä hädän hetkellä muistaa. Tee näin - ohjeena on esimerkiksi: "Hanki kesällä ikkunaan kunnon pimennysverhot. Valoisat aamut herättävät vauvan hyvin helposti". Älä tee näin - ohjeena on esimerkiksi: "Älä kokeile ensin yhtä tapaa ja siirry heti seuraavana päivänä toiseen. Johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys ovat aina paras tie". Listaukset kokoavat kunkin luvun sisällön nopeasti luettavaan muotoon.


Itse en ohjeista ketään niin tiukkaan ja aikuislähtöisesti suunniteltuun päivärytmiin, jonka Laura Andersson oli tehnyt omalle vauvalleen jo hyvin pienestä alkaen. Mutta siinä olen sama mieltä, että jonkinlaista rytmiä olisi hyvä lähteä luomaan jo pienellekin vauvalle. Itse korostan aina luennoillani ja kotikäynneilläni, että on ok nukkua perhepedissä, on ok nukkua pinnasängyssä. En kauhistele ja tuomitse kenenkään valintoja, mitä harmittavan usein näkee netin keskustelupalstoilla. Perhepedin puolustajat näkevät vauvan pinnasängyssä nukuttamisen kamalana asiana ja ne, joiden lapset nukkuvat pinniksissään ja omissa huoneissaan jo pienestä alkaen, kokevat perhepedin kummallisena ja tuomittavana asiana. Itse kaipaisin paljon suvaitsevaisuutta unikeskusteluun. Uniasioista on vaikea kirjoittaa tai puhua neutraalisti, ilman että aletaan tuomita tai ainakin ihmetellä toisten ratkaisuja. On erilaisia perheitä, jotka tekevät erilaisia ratkaisuja. "Saat nukkua" kirja puhui ehkä vähän enemmän oman sängyn kuin perhepedin puolesta. Silti, kirjasta löytyy hyviä ja lempeitä vinkkejä myös niille, joiden lapset nukkuvat perhepedissä.

Kirja sopii kaikkein parhaiten luettavaksi jo raskausaikana tai ihan pienten vauvojen vanhemmille. Olen Laura Anderssonin kanssa samaa mieltä siitä, että perheille pitäisi antaa tietoa pienen vauvan unesta mahdollisimman paljon, jotta pitkään jatkuvia uniongelmia ei pääsisi edes syntymään. Kuukausia tai jopa vuosia jatkuva väsymys ei jalosta ketään, vaan altistaa masennukselle, parisuhdeongelmille ja vuorovaikutusongelmille lapsen kanssa. Kokemukseni mukaan myös lapsen pitkälle jatkuvat nukahtamisvaikeudet ja se, että lasta nukutetaan joka ilta tuntitolkulla johtaa helposti vanhempien hermojen kiristymiseen. Moni toteaa minulle uniluentoni jälkeen, että miksei näistä asioista saanut tietoa neuvolassa tai miksei kukaan puhunut siitä mitään raskausaikana, että uniongelmia voi myös ennaltaehkäistä. Nyt tästä asiasta on olemassa kirja.

* kirja on saatu arvostelukappaleeksi kustantajalta (Atena Kustannus). Kirjassa on 233 sivua.

maanantai 29. elokuuta 2016

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus ( + alekoodi)



Minun yritykseni ensimmäinen verkkovalmennus on nyt myynnissä. Huimaa!
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Mitä kuuluu jaksamisellesi vanhempana? Ovatko voimavarat välillä vähissä? Haluatko arkeesi enemmän rentoutta ja hyvinvointia?

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on suunniteltu vanhempien hyvinvoinnin tukemiseksi. Valmennuksen aikana saat oivalluksia, miten voit tukea omaa hyvinvointiasi ja millaisia pieniä keinoja voit ottaa arkeesi hyvinvointisi ja jaksamisesi tueksi. Opit huomaamaan myönteisiä asioita arjessasi ja lisäämään kiitollisuutta elämääsi. Saat keinoja myötätuntoiseen elämään niin ettet enää kritisoi itseäsi ja tapaasi olla vanhempi. Elät täydemmin ja nautit arjestasi enemmän.


Valmennus on sinua ja sinun elämääsi varten. Se aika, jonka keskityt valmennukseen, on sijoitus sinulle tärkeiden asioiden tapahtumiseksi tästä eteenpäin.Voimavaroja vanhemmuuteen  - valmennuksessa työote on ratkaisu- ja voimavarakeskinen. Tarkoituksena on tuottaa oivalluksia, joiden kautta sinä voit lähteä muuttamaan omia toimintatapojasi kohti itseäsi arvostavaa, hyvinvoivaa ja rentoa vanhemmuutta.

Lähtökohtia tälle valmennukselle ovat:

* kuuntelemalla ensin itseäsi, voit kuunnella aidosti myös muita
* tuntemalla rakkautta ensin itseäsi kohtaan, voit tuntea aitoa rakkautta myös muita kohtaan
* se lisääntyy, mihin huomio kiinnittyy
* ansaitset voida hyvin

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennus on kolmen viikon mittainen. Saat kerran viikossa (perjantaisin 16.9.-30.9.) sähköpostiisi linkin, jolla pääset valmennussivulle. Jokaiseen valmennusviikkoon kuuluu kirjallinen materiaali valmentavine kysymyksineen, äänite viikon teemoista ja kaksi hyvinvointiasi tukevaa minfulness-äänitettä. Kirjalliset materiaalit ovat helposti tulostettavissa ja näin pystyt tekemään niihin omia merkintöjä ja muistiinpanoja. Valmennusmateriaali on käytössäsi vuoden 2016 loppuun saakka.


Valmennusviikkojen teemat ovat:

Viikko 1: Oman hyvinvoinnin kartoitus. Hyvä suhde itseen. Sisäinen puhe ja sen muuttaminen. Kiitollisuus. Myönteisyyden lisääminen arjessa. Voimavarakartta.

Ensimmäisen viikon minfulness-äänitteet ovat "Pieni hengähdystauko" ja "Kiitollisuusmeditaatio"

Viikko 2: Mindfulness. Miten mindfulness voi auttaa voimaan paremmin? Oma keho ja sen hyvinvointi. Tahdonvoima. Itsestä huolen pitäminen.

Toisen viikon mindfulness-äänitteet ovat "Lyhyt kehoskannaus" ja "Pieni hymy".

Viikko 3:  Tunnetaitojen harjaannuttaminen haastavissa tilanteissa. Automaattireaktiosta tietoiseen toimintaan. Myötätunto itseä kohtaan. Jatkuvasti hyvinvoiva olemisen ja toimimisen tapa.


Kolmannen viikon mindfulness / itsemyötätuntoäänitteet ovat "Hengitellen itsemyötätuntoa" ja "Myötätuntoinen ystävä".


Tämän kolmen viikon verkkovalmennuksen hinta on 22,95 euroa eli vain 7.65 euroa / viikko. Ota askel kohti voimaantumistasi vanhempana ja tilaa ja maksa verkkovalmennus tästä!


Palautetta aiemmilta Voimavaroja vanhemmuuteen - kursseilta:

"Sain työkaluja positiivisuuden vaalimiseksi ja oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Jatkossa osaan aktiivisemmin hakea ja löytää omia hetkiä arjessa".

 "Sain kurssista vinkkejä sekä arjen tilanteisiin että jatkojalostettavaksi tuleviin haasteisiin. Kurssi vahvisti käsitystäni siitä, että vanhemmuuteen ja omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa eli että olen oikealla tiellä".

Tule sinäkin mukaan Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennukseen. Verkkovalmennus on myynnissä 15.9. klo 21 asti. Ensimmäiset kurssimateriaalit saat perjantaina 16.9. Osta ja maksa valmennus tästä. 
Kurssi sopii kaiken ikäisten lasten vanhemmille.

Voimavaroja vanhemmuuteen - verkkovalmennuksen on kehittänyt Heli Mäkelä, joka on kahden kouluikäisen lapsen äiti ja yrittäjä. Heli on koulutukseltaan sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja / coacn, mindfulness-ohjaaja ja Lasten Tunnetaito-ohjaaja. Lisää Helistä voit lukea täältä.


PS. Koska te blogini lukijat olette tukeneet minua tosi paljon yrittäjyyden taipaleella, haluan tarjota teille alekoodin valmennukseen. Koodilla BLOGIALE saatte - 3 euron alennuksen eli valmennus maksaa teille vain 19.95 euroa. Alennuskoodi on voimassa 11.9. klo 21 asti, sen jälkeen verkkovalmennus maksaa kaikille 22.95 euroa, joka sekin on huippuedullinen hinta tästä valmennuksesta.

lauantai 27. elokuuta 2016

Monta rautaa tulessa


Eilen illalla mietin, miten minulla on näin uupunut olo enkä ole oikeastaan mitään tehnyt viikon aikana. Sitten kun aloin tarkemmin miettiä, löysin kyllä syyn väsymykselle ja aika montakin asiaa, joita olen tehnyt viikon aikana.

Olin viime viikonlopun Mikkelissä kurssilla ja palasin sieltä kotiin sunnuntaina illalla aika myöhään. Maanantaiaamu tuntuikin vähän kaaokselta. Kirjoitin facebookiin tällaisen päivityksen:  "Tämä viikko alkoi vähän tukkoisesti. Tulin eilen illalla myöhään kotiin Mikkelistä, jossa olin "Itsemyötätunnon perusteet" - kurssilla. Mielessäni kävi, että kuopuksella on koulukuvaus, esikoisella liikuntaa ja jotain oli wilmaan tullut kuopuksen valinnaiskurssistakin. Aamulla esikoinen ihmettelee, mitä hänellä on liikunnassa. Kurkistus wilmaan: ulkoliikkaa, tapaaminen pallosalin ulko-oven edessä. Esikoinen kysyy: missä se on? Ei aavistustakaan. Niin, kuopuksellakin on lukkarin mukaan liikuntaa. Onko sitä tänään? Ei kait, kun on se koulukuvaus. Ne kuvausvaatteet. Kokeile näitä farkkuja. Nää kinnaa. Kokeile näitä. Ne on lyhyet. Kokeile vielä näitä. Nääkin on pienet. Tuota, käydääs hakemassa pyykkikorista viime viikkoiset farkut, ne oli sopivat ja ei kait ne liian likaiset ole. Mitäs siitä valinnaiskurssista siellä wilmassa olikaan? Piti olla eväät mukana, kun on pitkä päivä. Laitetaas sämpylät. Pitikö kirjoja päällystää, oliko tiedotteita allekirjoitettavaksi? Ja mitäs mun pitikään ottaa mukaan niille taapero- ja vauvasirkuskursseille ja vauvahierontakursseille, joita olin lähdössä vetämään? Onks muilla koskaan tällaista vai takkuaako arjen aloitus vain meillä?"

 
Olen istunut lähes koko viikon tietokoneen ääressä. Maanantaina palautin melkein 50 sivuisen päättötyön Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintoihin. Muina päivinä olen kirjoitellut materiaaleja tuleviin verkkovalmennuksiini ja näistä valmennuksista ensimmäisen aion lanseerata pian, toivottavasti jo tulevan viikon aikana. Olen tehnyt mindfulness-äänitteitä ja valmistellut alkavia lasten liikuntaryhmiäni. Olen ollut paikallisen MLL:n kokouksessa (kuulun halitukseen) ja käynyt myös hierojalla. Perjantaina luennoin uniasioista. 

Eli aika monta rautaa minulla on ollut tulessa, vaikka oma mieli alkoi vähätellä, että "Mitä sä nyt muka oot tehnyt? Et oikeastaan mitään". Arvostus tehtyä työtä kohtaan meinasi hävitä, kun mitään tulosta ei ole vielä syntynyt. Olen tehnyt paljon työtä, joka ei näy tällä hetkellä missään, mutta on valmistelevaa tulevaa varten. Tälle tuotekehittelylle olen kaivannut aikaa ja nyt olen sitä saanut.


Koska minun työni on ohjaamista, luennoimista ja ihmisten tapaamista, en ole tottunut istumaan kahdeksaa tuntia tietokoneen ääressä. Se on aika uuvuttavaa. Siksi olin eilen väsynyt. Eilisen illan vietinkin sohvalla maaten ja telkkaria katsellen. Katsoin Netflixistä paljon puhutun dokumentin "Tony Robbins - I am not your guru" ja sen jälkeen katsoimme esikoisen kanssa vielä "Meidän perheen tähdet" - ohjelman. 


Tänään olin poikien kanssa katsomassa Shrek-musikaalin, tästä kirjoitan vielä oman postauksen. Sillä aikaa kun minä olin lasten kanssa musikaalissa, mies oli tehnyt ensimmäisen version verkkovalmennukseni sivupohjasta. En ole paljoakaan kertonut miehestäni blogissani, mutta kerrottakoon sen verran, että hän on ohjelmoija. Ja tästä on ollut suuri hyöty minulle yrittäjänä.

Tänään tein syksyn ensimmäisen kerran vispipuuroa marja-aroniasta, johon ihastuin viime syksynä. Omenoita saamme tänä vuonna taas aikamoiset määrät ja mies varasi tiistaille ajan mehuasemalle. Mehu omista omenista on huippuhyvää.

Ensi viikolla minulla alkaa kausiryhmät, joita ohjaan Vipeltävässä Siilissä. Luennoin keskiviikkona teemalla "Kiukku lapsen ja aikuisen haasteena". Ja ensi viikoloppuna valmistun Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi. Ja toivon, että saan ensimmäisen verkkovalmennukseni siihen pisteeseen, että pääsen kertomaan siitä myös teille, ihanat blogini lukijat.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

tiistai 23. elokuuta 2016

Tunteiden vuoristoradalla


Olen ollut aikamoisella tunteiden vuoristoradalla viimeisen viikon ajan. Viikko sitten alkoi lapsilla koulut. Esikoisella alkoi yläaste ja jännitin tätä jonkin verran (oikeasti tosi paljon), oman koulukiusaamistaustan takia. Ensimmäinen koulupäivä meni minulta itkeskellessä pitkin päivää. Olin aivan uupunut illalla. Esikoisen alakoululuokka hajosi kolmeen eri yläkouluun ja nykyisellä seiskaluokalla ei ole yhtään vanhaa luokkakaveria. Esikoisen on aika vaikea tutustua uusiin ystäviin ja erikoisen vaikeaksi hän kokee tutustumisen, kun kaikki ovat väli- ja ruokatuntisin kännykät kädessä eivätkä juttele, vaan pelaavat kännyköillään. Ilmeisesti häntä itseään ei haittaa se, että hän on aika yksin. Tärkeintä on kuitenkin se, ettei häntä kiusattaisi.

Olen myös yritykseni tiimoilta elänyt läpi varsinaisen tunteiden oppikoulun. Kasvun Taika täytti 2 v viime perjantaina. Olin ajatellut, että nyt kun on jo kaksi vuotta yrittäjyyttä täynnä, kaikki sujuu paljon helpommin. Ajattelin, että luennoille ja kursseille tulee helpommin ilmoittautujia, kun yritys ja osaamiseni alkaa olla tunnettua. Yllättäen tajusinkin olevani tilanteessa, ettei ensi sunnuntaille suunnittelemani mindfulness-lyhytkurssi toteudu. Siihen ei tullut tarpeeksi ilmoittautujia ja tein eilen päätöksen kurssin perumisesta. Olen edelleenkin aika pihalla, miksi näin kävi, sillä aikaisemmat kurssini ovat olleet aina täynnä. Tarjosin kurssia täällä meidän lähellä. Edullisen tilavuokran takia kurssi oli halvempi tuntihinnaltaan kuin aiemmat mindfulness-kurssini, mutta ilmeisesti täällä asuvat eivät ole valmiita maksamaan esimerkiksi siitä, että saisivat keinoja itselleen, etteivät enää huutaisi tai hermostuisi lapsilleen tai että saisivat positiivisemman arjen. Tarvetta kyllä olisi tälle, eilen taas seurasin kaupassa muutaman perheen edesottamuksia ja tuli olo, että moni vanhempi kaipaisi paljon tukea ja ohjeita vanhemmuuteen. Tämän kurssin peruuntuminen oli hyvä opetus itselle. Jatkossa tarjoan kursseja paikoissa, jossa on kysyntää kursseilleni. Aikamoisen tunneprosessin kävin läpi tämän yhden kurssin perumisen myötä. Olen tuntenut välillä itseni ja yritykseni ihan luuseriksi.


Eilen illalla palautin Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojen päättötyön ja oppimisprosessin kuvauksen. Täytyy sanoa, että aika lailla oli takki tyhjänä niiden palauttamisen jälkeen. Kirjoitin päättötyötä monta kokonaista päivää ja se oli iso prosessi ja vei aikaa.

Viikonloppuna olin Mikkelissä Itsemyötätunnon perusteet - kurssilla. Siitä kirjoitan ihan oman postauksen, kunhan saan jäsennettyä ajatuksiani. Kurssi oli aika syvä sukellus itseen ja omiin tunteisiin. Ja vaikka kurssi sinällään oli voimauttava myös, niin aika ison ja väsyttävän tunneprosessin kävin läpi myös sen myötä.


Paljon on siis ollut isoja tunteita kuluneen viikon aikana. Olen ollut suossa, noussut sieltä ja hetken päästä taas olen ollut hyvin syvissä vesissä.Tänään löysäilen ja annan itselleni ja keholleni mahdollisuuden levätä. Olen menossa parin tunnin päästä hierojalle. Huomenna suuntaan katseen taas syksyyn, tuleviin kursseihin ja luentoihini. Toivon, että saan taas hyvän flown päälle.

Jotenkin minulla on olo, että nyt kuitenkin kaipaisin virtuaalihalauksia, joten olisin iloinen, jos joku suuntaisi ajatuksia ja halauksia minulle.

Kiitos! Sieltä taisi tulla jo yksi halaus. Olette tärkeitä.

ps. kuvat ovat nallekorteista, jotka hankin tulevia Lasten Tunnetaito-ryhmiäni varten

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Yrittäjyyttä ja opiskelua


Minä olen ollut pian kaksi vuotta yrittäjä. Ja koko yrittäjyyteni ajan olen myös kouluttautunut lisää. Olin aloittanut helmikuussa 2014 opinnot ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi ja ne opinnot olivat menossa siinä vaiheessa, kun perustin yrityksen. Yrittäjyyden ensimmäisenä syksynä tein opintoihini kuuluvia harjoitusvalmennuksia ja kirjallisia tehtäviä, tapasin pienryhmääni ja noin kerran kuussa meillä oli opintoihin kuuluvat lähiopetuspäivät. Valmistuin näistä opinnoista maaliskuussa 2015. Ja jo heti perään huhtikuussa aloitin opinnot mindfulness-ohjaajaksi. Mindfulness-ohjaajaopintoihin kuului kaksi kirjareferaattia, lähiopetusjaksoja noin kerran kuussa ja oma harjoitusryhmä. Ja lopputyönä reflektiivinen oppimispäiväkirja. Niin ja laitettakoon tähän vielä, että kaikkiaan mindfulness-ohjaajaksi kouluttautuminen on paljon pidempi prosessi, eli minun kohdallani alkoi jo keväälä 2014, kun kävin intensiivikurssin ja seuraavana syksynä jatkokurssin.  Mindfulness-ohjaajaksi valmistuin tämän vuoden alussa eli tammikuussa 2016. Kaikkiaan siis minulla prosessi intensiivikurssista ohjaajaksi asti kesti kaksi vuotta.


Eikä tässä vielä kaikki. Keväällä 2015 huomasin hakuilmoituksen Lasten Tunnetaito-ohjaajakoulutukseen. Koulutus vaikutti huippukiinnostavalta ja juuri sellaiselta, jonka tiesin lisäävän ammattitaitoni juuri siihen suuntaan, johon haluan yritystoimintaani kehittää. Hain opintoihin ja pääsin niihin. Opinnot alkoivat lokakuussa. Eli minulla oli muutaman kuukauden ajan kahdet opinnot päällekkäin. Opiskelin sekä mindfulness-ohjaajaksi että Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi ja pyöritin samalla yritystoimintaa, joka sekin oli vielä aika alkuvaiheessa ja vaati panostusta paljon.

Voin sanoa, että loppuvuosi oli aika tiivistä aikaa. Nämä Lasten Tunnetaito-ohjaajaopinnot ovat vaatineet aika isoa panostusta. Joka jakson välissä on ollut kirjallinen työ ja lisäksi opintoihin on kuulunut tunnetaitojen harjoitteluryhmä, jonka itse ohjasin huhti-toukokuussa pienelle lapsiryhmälle.


Yrittäjyys ja jatkuva kouluttautuminen samanaikaisesti on ollut välillä haastava yhdistelmä, mutta toisaalta olen huomannut opiskelukavereistani, että palkkatyön ja kouluttautumisen yhdistäminen on myös haastavaa. Minä yrittäjänä olen kuitenkin ehkä pystynyt vähän säätämään omia työaikojani niin, että olen pystynyt jättämään kokonaisia "vapaapäiviä" tehtävien tekemistä varten. Tällä hetkellä kirjoitan lopputyötä ja olen varannut kalenteristani sen kirjoittamiseen useamman kokonaisen työpäivän. Toki en yrittäjänä saa näistä päivistä palkkaa, kun en tee asiakastyötä, mutta minun kirjoittamistani helpottaa se, että saan tehdä sitä pitkiä jaksoja yhtä päätä. Jos olisin palkkatyössä, joutuisin kirjoittamaan päättötyötä iltaisin ja viikonloppuisin.

Huomaan, että kaipaan jo vapaata. Sellaista aikaa, ettei koko ajan tarvitsisi tehdä jotain kirjallista tehtävää valmiiksi. Ettei koko ajan tarvitsisi lukea jotain kirjaa referaattia varten. Olenhan nyt jo yli kaksi vuotta koko ajan opiskellut jotain. Nämä koulutukset ovat olleet myös iso rahallinen satsaus ja aika paljon yritykseni ekan vuoden tuotosta meni koulutusten maksamiseen. Nyt toisenakin vuonna lasten satsanneeni kouluttautumiseen noin 3500 euroa. Se on aloittelevalle pienyrittäjälle aika iso summa. Valmistun Lasten Tunnetaito-ohjaajaksi syyskuussa. Sitten aion pitää breikkiä kouluttautumisessa. Lyhytkursseja voin toki käydä, mutta nämä pitkät koulutukset ovat nyt hetkeksi suoritettu. On aika laittaa opittuja asioita käytäntöön. Ammatillisesti nämä koulutukset ovat tuoneet ihan valtavasti uutta tietoa ja inspiraatiota. Olen saanut myös uusia ystäviä. Ja kasvanut ihmisenä.

Luin kesällä monta kirjaa. Nyt kun ei koko ajan tarvitse lukea referaattikirjoja tai lähdekirjallisuutta, voin lukea enemmän kaunokirjallisuutta ja hömppää koko vuoden ympäri. Se on ihanaa.

Millaisia kokemuksia sinulla on työn tai yrittäjyyden ohessa kouluttautumisesta?


perjantai 12. elokuuta 2016

Arjen alkamista odotellessa



Meillä on eletty nyt puoliarkea pari viikkoa. Minä ja mies olemme aloitelleet töitä ja pojat ovat olleet vielä lomalla. Tuntuu, että monissa muissa kaupungeissa koulut ovat jo alkaneet, meillä Vantaalla koulut alkavat viimeisimpien joukossa eli ensi viikon tiistaina. Varsinkin tämä viikko on ollut lapsilla vähän nihkeä. Kuopuksella on ollut paljon kavereita pitkin kesää, mutta tällä viikolla hän on ollut pääasiassa kotona ja välillä aika pitkästynyt. Esikoinen on lukenut Nälkäpeli-sarjaa. Tänä kesänä hankittu jättitramppa on ollut kovassa käytössä päivisin.

Minulla on ollut aika hyvä työdraivi eli olen tehnyt paljon asioita eteenpäin. Harmittavaa on ollut se, että poikien kotona ollessa ajatukseni keskeytyvät vähän väliä. Ja ruokaa pitää laittaa kesken työpäivän (harvoin olen tehnyt sitä edellisenä iltana valmiiksi eikä meille myöskään kovinkaan usein jää ruokaa edelliseltä kerralta). Olen kirjoittanut Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojen päättötyön lähes valmiiksi. Olen tehnyt materiaaleja ja mindflness-äänitteitä kahta ekaa verkkokurssiani varten (Juhuu! Uskaltanen nyt ilmoittaa, että julkaisen syksyn aikana ainakin kaksi verkkokurssia liittyen vanhemmuuteen).


Olen käynyt hierojalla kolme kertaa. En ollut tajunnutkaan kuinka jumissa kehoni oli. Ensimmäinen kerta oli lähes tuskainen. Nyt niska-hartiaseutuni on jo paljon paremmassa kunnossa, mutta olen varannut vielä useita aikoja syksyn varrelle, jotta saan itseni ja hartiani kuntoon. Minulle on tärkeää, että hieronnat on varattu pitkälle ja ne on kalenterissa, sillä tosi helposti minulle käy niin, että ajan varaaminen vain siirtyy ja siirtyy ja lopulta ehdin täysin jumiin ja niska-hartiasäryn kouriin ennen kuin varaan aikaa. Tuntuu, että samalla kun jumit kehosta ovat lähteneet purkautumaan, myös mieleen on tullut vapautta. Kampaajallakin kävin ja jo oli aikakin, hiukset olivat aivan ylipitkät ja kulahtaneet.


Kuluneen viikon aikana sain postin matkassa Kosketuksessa elämään - voimalausekortit. Nämä ovat osa satuhierontaohjaajakoulutukseni materiaalia. Nostin korttien joukosta tämän viikonlopun teemakortiksi: Annan aikaa itselleni. Anna sinäkin. Mukavaa viikonloppua!

tiistai 9. elokuuta 2016

Kohti arvoistasi. Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin.


Arto Pietikäisen kirja "Kohti arvoistasi. Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin" tarjoaa näkökulmia ja ajattelutapoja siihen, miten voi tunnistaa omia arvoja ja lisätä niiden mukaista käyttäytymistä, miten voi oppia kohtelemaan itseään myötätuntoisesti ja lempeästi ja miten voi soveltaa tietoisuustaitoja muutosten toteuttamiseen.

Muutosten tiellä on paljon psykologisia esteitä, siitä on varmaan jokaisella kokemusta. Kirjassa esitellään muutosten toteuttamisen malli, jossa painotetaan näiden esteiden käsittelyä. Malli pohjautuu hyväksymis- ja omistautumistaitoihin (HOT). HOT-työskentelyn tärkein päämäärä on auttaa ihmistä elämään elinvoimaista, rikasta ja merkityksellistä elämää. Kirja tarjoaa apuja sen selkiyttämiseen, mitä pohjimmiltaan ja aidosti haluat elämältäsi; mikä on sinulle tärkeää ja mistä välität syvällä sydämessäsi. Sen jälkeen, kirjaa apuna käyttäen, suunnitellaan, millaisia tavoitteita voit asettaa ja millaisia tekoja toteuttaa. Tarkoituksena on tuottaa muutoksia, jotka muuttavat elämääsi enemmän omien arvojen mukaisiksi ja jotka lisäävät merkityksellisyyttä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Kirjassa teoriatiedon ja harjoitusten rinnalla kulkee viisi tapausesimerkkiä ja heidän muutostarinansa.


Kirjassa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa - Elinvoimaisuutta arvojen avulla - saa välineitä omien arvojen kirkastamiseen ja niiden toteuttamiseen. Tärkeitä kysymyksiä ovat: "Mikä ja kuka on sinulle tärkeää?" ja "Mitä tekoja voit toteuttaa, kun liikut kohti sinulle tärkeää?". Vain omiin arvoihin kytketyt muutostoiveet ovat kestäviä ja motivoivia.

Kirjan toisessa osassa tarkastellaan mielekkäiden muutosten esteitä ja niiden käsittelyä. Tässä osiossa käsitellään esimerkiksi ajatusesteitä, joita meillä monella on muutosten tiellä. "Et selviä siitä", "joudut vain pettymään ja nolaat itsesi", mieli varoittelee usein. Näiden ajatusten vaikutusvaltaa pystyy pienentämään, jolloin saa vapautta liikkua kohti omia arvoja. Toisessa osassa käsitellään myös tietoista läsnäoloa, tunne-esteiden käsittelyä ja myötätuntoista suhtautumista omaan itseen. Entä jos et enää olisi oman itsesi pahin kritisoija vaan itsesi paras ystävä?


Kirjan voi lukea aika nopeasti tai sitten hitaasti, eri tehtäviä tehden ja soveltaen niitä omaan elämään. Minä olen vähän huono tekemään kirjoissa olevia tehtäviä, pikemminkin luen ne läpi ja ajattelen mielessäni. Kirjassa oli minulla paljon tuttua asiaa, koska olen ratkaisukeskeinen valmentaja ja mindfulness-ohjaaja. Itse pidin kirjassa erityisesti tunne-esteiden käsittelyyn ja myötätuntoiseen mieleen liittyvistä harjoituksista ja vinkeistä.

Itse otan käyttööni ainakin tämän vinkin: Kun huomaat olevasi julma itsellesi, ala puhua itsellesi kolmannessa persoonassa, asetu itsesi ulkopuolelle ja kysy, mikä olisi hyväksi (- oma etunimi) nyt? Mikä olisi hyväksi Helille juuri nyt? Kun saat vastauksen siihen, mikä olisi hyväksi sinulle juuri nyt, toteuta se.


Itse sain kirjasta syvyyttä erityisesti ajatus- ja tunne-esteiden käsittelyyn liittyviin teemoihin. Yrittäjyydessä näitä ajatusesteitä on aika paljonkin. "En osaa", "ei edes kannata yrittää sellaista kurssia laittaa tarjolle". Täytyy muistaa, että oma mieli on aika epäluotettava neuvonantaja. Joskus sen neuvot ovat hyviä, joskus aivan hyödyttömiä. Mieli kuitenkin yrittää aina vakuuttaa, että kaikki sen tuottama on on hyödyllistä. Mieleen voi kuitenkin opetella ottamaan välimatkaa ja näin vähentää sen vaikutusvaltaa itseen. Ajatuksia tulee ja menee ja niistä voi opetella päästämään irti. Kas, tällainen ajatus kävi päässäni. Itseltään voi kysyä, "kuka täällä päättää, minä vai mieleni".

Kirjasta saa ajattelemisen aihetta ja eväitä muutokseen. Kirjan kirjoittaja Arto Pietikäinen on kirjoittanut tämän kirjan lisäksi esim. kirjan "Joustava mieli - vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta". Joustava mieli - kirjasta on tullut lähes klassikko, siitä on otettu yli 20 painosta. Tämä kirja jatkaa ja syventää edellisen kirjan teemoja arvojen työstämisen suuntaan.


* kirja on saatu arvostelukappaleeksi kustantajalta. Kirjassa on 341 sivua.

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Nyhtökaura testattu


Pitaleipää, nyhtökauraa, avocadoa, halloumijuustoa, paprikaa, kurkkua ja salaatinlehteä

Olen yrittänyt metsästää nyhtökauraa siitä lähtien, kun sitä kauppoihin tuli. Aluksi ajattelin, ettei sitä tänne meidän lähelle pikkukauppoihin edes tule, vaan isompiin kauppakeskuksiin. Sitten selvisi, että kyllä sitä tännekin tulee, mutta vain muutama rasiallinen viikossa ja pitää olla paikalla juuri oikeaan aikaan, jotta saa nyhtistä. Nyt minulla on sitten käynyt jo kolme kertaa nyhtisflaksi ja olen saanut ostettua kaikkia makuja nyhtiksiä. Olen todennut, että meidän lähimpiin K-kauppoihin nyhtistä tulee perjantaisin.

Porotonta käristystä eli nyhtökauraa, perunamuusia, puolukkahilloa ja suolakurkkua. Näyttää aneemiselta annokselta, mutta maistui hyvältä.

Meillä on maisteltu nyhtökauraa pitaleivän sisällä ja porotonta käristystä. Olen ihastunut nyhtökauran helppouteen ja myös makuun. Pahus vain kun kuopus ei ole erityisemmin pitänyt nyhtiksestä. Ehkä hänkin tottuu? Muistan vaiheen kun hän inhosi tofua, mutta nyt hän syö sitä jo innolla.

Koska en ole mikään keittiöiden kuningatar, en ole vielä intoutunut kovin kokeilevaan ruuanlaittoon nyhtiksen kanssa vaan valmistanut nyhtistä tasan niillä ohjeilla, jotka ovat pakkauksessa mukana. Huomasin, että pian on ilmestymässä reseptikirja, jossa on vinkkejä ja ohjeita nyhtökauran käyttöön. Kirja varmasti monipuolistaa nyhtiskokeilujani.


Nyhtökaura on ihan huima innovaatio. Nyhtökaura sisältää runsaasti proteiinia. Rakenne on lihamainen ja toivon, että myös sekasyöjät ottavat nyhtiksen omakseen ja suomalaiset saavat vähennettyä lihan kulutustaan. Kasvispainotteisesta ruokavaliosta ja lihan syönnin vähentämisestä puhutaan paljon, mutta suomalaisten kulutustottumuksissa tämä ei ole näkynyt. Itse en ole syönyt lihaa yli 10 vuoteen (eikä mieskään). Lapset syövät koulussa sekaruokaa. Esikoinen totesi porottomasta käristyksestä, että "tämä on kuin poronkäristystä, mutta tositosi paljon parempaa maultaan!".

Joko sinä olet onnistunut löytämään nyhtistä? Mitä olet valmistanut siitä? Mitä teillä on pidetty nyhtökaurasta?

torstai 4. elokuuta 2016

Mitä teini lukee?


Meidän perheen esikoinen, poika 13 v, on todellinen lukutoukka. Hän lukee valtavasti. Erityisesti häntä kiehtoo fantasia. Fantasian lukeminen sai alkunsa Harry Potter - kirjoista ja on siitä edennyt muihin kirjoihin. Muutama vuosi sitten löytyi Rick Riordanin kirjat (Percy Jackson-sarja, Kanen aikakirjat ja Olympoksen sankarit - sarja). Viime kesänä löytyi Soturikissat ja myöhemmin saman kirjailijan (tai itse asiassa kirjailijanimen Erin Hunter takana on kuusi eri kirjailijaa) muut teokset, esim. Etsijät ja Selviytyjät - sarjat. Yksi tosi kovaa kolahtanut kirja oli keväällä luettu Magisterium - sarjan aloitusosa "Rautakoe". Sarjasta on suunniteltu viisiosaista, ja juuri saatiin kirjastosta sarjain toinen osa "Kuparikoura".

Kävin juhannuksen alla Mikkelissä kirjakaupassa kysymässä suosituksia teineille sopivista kirjoista ja sainkin muutaman hyvän vinkin. Myyjä suositteli Eragon - sarjaa, jota olenkin nyt lainannut kirjastosta ja esikoinen on tykännyt niistä kirjoista paljon. Sarjan on kirjoittanut Christopher Paolini.


Toinen kirjasarja, jota kirjakaupan myyjä suositteli, oli Sally Greenin kirjat. Kirjasarjaan kuuluu kirjat "Puoliksi paha", "Puoliksi villi" ja "Puoliksi poissa". Ostin kirjan "Puoliksi paha" esikoiselle 13 v synttärilahjaksi ja hän kommentoi kirjan luettuaan, että se on ihan ok, mutta hän pitää Eragon-sarjasta enemmän.

Fantasian lisäksi esikoinen lukee tietokirjoja. Lisäksi yksi hänen suosikkinsa on Neropatin päiväkirjat - sarja. Uusin Neropatti on juuri ilmestynyt ja sen esikoinen sai kummiltaan lahjaksi. Ja esikko hotkaisi kirjan tietenkin ihan samantien. Kepler 62 - sarjasta esikoinen innostui heti sen ilmestyttyä ja juuri hän sai luettua sarjan kolmannen osan. Lainasin kirjastosta esikoiselle myös Jenni Pääskysaaren elämäntaidollisen ja voimaannuttavan kirjan "Poika, sinä olet..." ja kyllä esikoinen sen luki, mutta kommentoi vain, että "mikä tämä tällainen kirja on, ei tässä ole mitään juonta".


Kirjaa "Kevätuhrit" suositteli se sama ihana kirjakaupan myyjä, joka tuntui hyvin olevan perillä, mitä nuoret lukevat. Tämänkin kirjan esikoinen luki ihan hetkessä. Sarjaan on tulossa lisäosia, takakannessa lukee "trilleritrilogia". (Koitapa sanoa muutaman kerran peräkkäin tuo trilleritrilogia - sana. Hauskuutimme tällä toisiamme tässä pari iltaa takaperin).

Iltasatuina meillä luetaan vähän lyhyempiä kirjoja, jotka sopivat myös perheemme kuopukselle. Kirjoitinkin blogiini vähän aikaa sitten tekstin viime aikoina luetuista iltasaduista.Tällä hetkellä luen pojille iltasaduksi Sanna Iston kirjaa "Maan alaiset" ja se alkoi vähän tahmeasti, mutta nyt juoni on päässyt hyvään vauhtiin.

Lukeeko teidän perheen teinit kirjoja? Mitä teillä tykätään lukea? Olisiko kirjasuosituksia, sillä esikoisen lukutahti on huima? Kotoilua - blogista nappasin muistivihkoon Alismaan tarinat - sarjan. Lainasin kirjastosta sarjan neljä ekaa kirjaa muutama päivä sitten ja ne esikko luki hetkessä. Tällä hetkellä hän lukee sarjan viimeistä osaa, jonka haki kirjastosta pari tuntia sitten.

tiistai 2. elokuuta 2016

Elokuun alkua ja arvonnan voittaja


Heinäkuu ja loma päättyi ja alkoi elokuu ja elokuu tarkoittaa monissa perheissä arkeen paluuta. Minä ja mies aloittelimme töitä eilen ja pojat aloittavat koulut parin viikon päästä. Koska teen töitä kotoa käsin, minulla on vielä parin viikon ajan haasteita työnteossa. Pojathan ovat jo isoja ja pystyvät olemaan kaksin tai kavereiden kanssa paljon, mutta kyllähän noille ruokaa pitää tehdä aika ajoin.

Eilen tein tosi tehokkaan päivän kirjoittaen monta tuntia Lasten Tunnetaito-ohjaajaopintojen päättötyötä, mutta tänään on ollut niin paljon kaikkea sälää tehtävänä etten ole kunnolla ehtinyt paneutua oikein mihinkään.

Suosikkikukkani syysleimu kukkii, puutarhavadelmat ja pensasmustikat ovat parhaimmillaan. Löysin itsestäni myös pienen hilloajan, kun sunnuntaina keittelin karviaisista ja porkkanoista "köyhän miehen lakkahilloa",


Eilen illalla loppui KonMari - kirjan arvonta. Esikoinen arpoi voittajan ja hän on Siinatar. Laitatko minulle osoitetietosi heli (at) kasvuntaika.fi. Miten minulla on olo, että olet voittanut minun jossakin aiemmassakin arvonnassa jotain, muistankohan oikein.

Mielessä soi "vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä....".
Hyvää elokuuta juuri sinulle!