Vuosikatsaus heinäkuusta joulukuuhun

Nyt on tulossa vuosikatsauksen toinen osa, muistoja heinäkuusta joulukuuhun. Ekan osan tammikuusta kesäkuuhun voit lukea täältä.

Heinäkuu

Heinäkuussa olimme lomalla. Tänä vuonna emme lähteneet ulkomaille, lähinnä siksi, ettemme halunneet jättää kissaamme Misseä pitkäksi ajaksi hoitoon. Kävimme lomailemassa Mikkelissä ja sieltä käsin Jyväskylän seudulla.

Olimme paljon kotona, mutta juuri mitään emme jaksaneet tehdä, kun superhelle vei voimat. Kävin poikien kanssa Korkeasaaressa ja ystäväni kanssa Vallisaaressa. Kalenterista näen, että olen käynyt kaksi kertaa thaimaalaisessa hieronnassa ja kerran tunnevyöhyketerapiassa. Luin kesäloman aikana 11 kirjaa, lähinnä kevyttä hömppää. Osallistuin Elämäni värit - maalauskurssille ja se oli ihana kurssi.

Kuun lopussa kävin poikieni kanssa Mikkelissä. Sillä välin Misse oli päässyt mieheltä karkuun ja oli yön karkuteillä. Onneksi Misse palasi seuraavana aamuna kotiin, huoli ja hätä oli valtava (Misse on sisäkissa, jota ulkoilutetaan valjaissa).

Elokuu

Aloittelin töitä ohjaamalla joitain ryhmiä. Lähinnä istuin elokuussa tietokoneen ääressä ja ideoin uutta verkkovalmennusta ja aloin myös kirjoittaa sitä.

Pidin kirppispöytää lähellämme olevalla uudella lastenvaate- ja tarvikekirppiksellä viikon verran. Osallistuin Lihaskalvot vapaaksi - työpajaan. Minusta otettiin valokuvia lähimetsässämme terapeuttisen valokuvaamisen hengessä.

Käväisin Tampereella yhden päivän verran "Älyä tunteet - ajattelun apukäsi" - koulutuksessa. Kuun lopussa osallistuin Piki - toimintamallin koulutukseen (kiusaamisen ehkäisemisen koulutus). Esikoisen kanssa kävin Kalevauvan konsertissa. Mies teki päivät töitä ja illat ja viikonloput remonttia ja minä hoidin arjen pyörittämisen lähes täysin yksin.

Syyskuu

 

Aloitin Skeematerapian (eli tunnelukkoterapian) opinnot. Näistä opinnoista minun on tarkoitus koostaa parikin omaa postausta. Lähellemme avattiin uusi joogasali ja ostin sinne kymmenen kerran kortin ja syksyn aikana kävin erityisesti yin-joogatunneilla. Aloitin myös Lavis-kuntotanssitunnit.

Osallistuin Mentalisaatio ja reflektiivinen kyky - koulutukseen. Kävin Nosh-vaatekutsuilla. Mies oli edelleenkin pois arjestamme ja teki remonttia. Olen syyskuussa kirjoittanut vain yhden blogipostauksen ja siinä etsin arjen tasapainoa.

Lokakuu

 

Skeematerapian opinnot jatkuivat kahdella koulutuspäivällä. Kävin ystäväni kanssa katsomassa "Hölmö nuori sydän" - leffan. Syyslomalla kävin Mikkelissä poikien (ja Missen) kanssa. Kävimme katsomassa "Johnny English" - elokuvan ja itsekseni kävin katsomassa "Risto Reipas ja Nalle Puh" - elokuvan, joka oli suloinen muistutus siitä, että elämässä tarvitaan rentoutta ja joutilaisuutta.

Kävin kuuntelemassa "Vinkkejä yksinkertaisempaan elämään" - luennon. Osallistuin Kirjamessuille. Mies sai remontin valmiiksi, tosin hän oli lokakuussa työmatkalla ja oli sitten sen takia pois arjesta. Lokakuun ainoan blogipostauksen olen kirjoittanut Maailman eläinten päivänä.

Marraskuu

 

Marraskuun alussa osallistuin Anna Taipaileen "Löydä itsesi lempeästi" - minityöpajaan. Näin siellä sattumalta myös yhtä tuttavaani. Näin entistä työkaveriani lounastreffien merkeissä. Kävin Tampereella Zones of Regulation - menetelmä lapsen itsesäätelyn tukena - koulutuksessa.

Kävin itse Seinäjoella kouluttamassa "Myrskyn sydän - kuinka säädellä tunteita" - työpajan imetystukiäideille (ja heidän puolisojaan oli myös mukana). Se oli pitkä päivä, kun oli aikainen herätys ja pitkät junamatkat. Tein vauhdilla eteenpäin seuraavaa verkkovalmennustani, joka liittyy kiukkuun ja sen kesyttämiseen. Oli skeematerapian opintojen toiseksi viimeinen koulutuspäivä. Marraskuussakin kirjoitin vain yhden blogipostauksen ja se oli kuulumispostaus.

Joulukuu 

 

Joulukuun alussa kävin Brain Relief - hoidossa ja se oli ihanaa. Siitä on tulossa oma postaus. Kävin myös tavallisella hierojalla ja vielä thaimaalaisessa hieronnassakin, joten itsestä ja omasta kehosta on tullut pidettyä huolta.

Kävin lounaalla mindfulness-ohjaajaystävieni kanssa. Poikien kanssa kävin Suomen suurimman sisähuvipuiston ennakkopäivässä ja siellä kuopus pääsi yhteiskuvaan Tuure Boeliuksen kanssa.

Joulua vietimme kotona ja äitini oli meillä pari päivää. Joulun jälkeen näin ystävääni ja kävimme katsomassa "Ihmisen osa" - leffan, josta pidin paljon. Mies lähti joulun jälkeen työmatkalle ja on nyt pari viikkoa ulkomailla.

Laitanpa vielä yhden nippelitiedon tältä vuodelta. Vuoden (ja samalla koko blogihistorian) luetuin blogipostaus on maaliskuussa kirjoittamani Tunnekasvatuksen tueksi 

Tervetuloa vuosi 2019! 

Vuosikatsaus tammikuusta kesäkuuhun

On perinteisen vuosikatsauksen aika. Ensimmäisessä osassa muistelen aikaa tammikuusta kesäkuun loppuun.

Tammikuu

Tammikuun alussa tuli kuluneeksi 18 vuotta siitä, kun tapasin mieheni kanssa. Testasimme yhdessä rakkauskalenteria. Esikoisellamme todettiin keliakia ja edelleenkin olen kiitollinen niistä kaikista vinkeistä, joita sain gluteenittomuuteen liittyen teiltä lukijoiltani.

Misselle tehtiin kastraatio, minulla oli töitä useampana viikonloppuna ja käväisimme myös kotiseudullani Mikkelissä reilun vuorokauden verran, kun kävimme serkkuni 50 v synttäreilä.

Helmikuu 

Töiden tiimoilta pyöri normaalit viikkoryhmät ja kävin kouluttamassa Lahdessa Mindfulness lapsille - kurssin. Osallistuin Saa mitä haluat - valmennukseen. Kuopus oli leirikoulussa ja mies oli työmatkalla ulkomailla.

Vietimme hiihtolomaa Mikkelissä ja siellä oli taas upeita Jääfestivaalien jääveistoksia. Pohdin blogissa esimerkiksi tavoitteita loppuvuodelle ja omien aikasyöppöjen tunnistamista. Osallistuin Blogisisarten ystävänpäiväkorttivaihtoon. 

Maaliskuu

 

Kävin kouluttamassa Kotkassa mindfulnessia opettajille. Kävin ystäväni kanssa näyttelykierroksella. Tein villasukkatreenejä. Osallistuin Temperamentit ja kiintymyssuhdemalli - koulutukseen. Pääsiäistä vietimme tuttuun tyyliin Mikkelissä.

Blogini täytti neljä vuotta. Minulla oli aika hiljainen blogivuosi, erityisesti syksyn aikana. Maaliskuussa olen kirjoittanut kaikkein eniten blogitekstejä, 9.

Huhtikuu 

 

Mies oli työmatkalla Kiinassa ja äitini oli meillä muutaman päivän ajan, kun samaan syssyyn sattui myös oma työmatka (kävin kouluttamassa Turussa Mindfulness lapsille - kurssin)  ja koulutuspäivä, jolla opiskelin myyvää kirjoittamista.

Osallistuin Lapsimessuille ja olin myös huippuhyvällä Nuoren myrskyävät aivot - luennolla. Sen luennon anti on jatkuvasti käytössäni omien teinieni kanssa. Olin mukana Blogisisarten tapaamisessa. Huhtikuussa minulla oli myös vuoden erikoisin koulutuskokemus, kun osallistuin eräälle hengittämiseen liittyvälle kurssille. Mielessäni ajattelin, että se on rauhallinen päivä, jossa hengitellään ja ollaan läsnä omassa kehossa. Kurssi olikin aika fyysinen ja siellä huudettiin, potkittiin, nyrkkeiltiin ja tätä piti tehdä niin tosissaan (muuten kouluttaja ei ollut tyytyväinen), että välillä ajattelin olevani piilokamerassa. Hyvin erikoinen kokemus.

Toukokuu

 

Toukokuussa tein enää aika vähän töitä. Kuvittelin saavani aikaiseksi vaikka mitä seuraavan syksyyn liittyvää, mutta en sitten saanut tehtyä juuri mitään töihin liittyvää. Mihin minun aika mahtoi mennä, sitä ihmettelen.

Kävin tutustumassa Kansallismuseon Barbi-näyttelyyn, olin mukana satuhierontaohjaajien tapaamisessa Tampereella ja osallistuin Parisuhdekeskus Katajan Työkaluja parisuhteen ristiriitoihin - koulututukseen. Kuun lopussa osallistuin Röyhkeyskouluun. Kuopuksen alakoulun päättyminen herätti tunteita.

 

Kesäkuu

 

Kuopuksen alakoulu päättyi tunteikkaassa kevätjuhlassa. Kävin ystäväni kanssa brunssilla ja samalla reissulla kävimme katsomassa Haagan Alppiruusupuiston kukkaloistoa.

Juhannuksena esikoinen täytti 15 v ja kävimme Heurekassa. Juhannuksen aikaan luin Jani Toivolan kirjan "Kirja tytölleni" ja kirja teki minuun ison vaikutuksen.

Aloin suunnitella seuraavaa verkkovalmennustani ja keräsin pilottiryhmän sitä varten. Keräsin pilottiryhmältä toiveita ja kysymyksiä valmennukseen teemaan liittyen (ja näiden pohjalta aloin elokuussa rakentaa verkkovalmennusta). 

Meillä oli ikkunaremontti eli kotiimme vaihdettiin kaikki ikkunat. Mies oli vielä yhdellä työmatkalla kesäkuussa ja minä aloittelin lomaani kuun lopussa.

Lähipäivinä kirjoitan postauksen, jossa on koostetta heinäkuusta joulukuuhun. Olipa mukavaa nostaa esille muistoja!

Viides syksy yrittäjänä

Minulla on takana viides syksy yrittäjänä. Tuntuu ihan uskomattomalta, miten nopeasti aika on mennyt. Jo viides syksy!

Tähän syksyyn on kuulunut tuttuun tapaan luennointia, kouluttamista, kurssien ja pienryhmien ohjaamista ja omaa kouluttautumista. Blogitekstien kirjoittamista, sähköpostien ja voimapostin kirjoittamista, somettamista, somettamista ja vielä kerran somettamista. Olen tehnyt myös uutta verkkovalmennusta ja minun kohdallani uuden luominen vie aina paljon aikaa ja aivotoimintaa. Juuri siksi tämä blogi on ollut ihan superhiljainen, kun kaikki liikenevä aika ja aivotoiminta on mennyt uuden verkkovalmennuksen kasaamiseen.

Olen lisännyt omaa ammattitaitoani käymällä koulutusta esimerkiksi mentalisaatiokyvyn tukemiseen liittyen, Zones of Regulation - menetelmään lapsen itsesäätelyn tukena, Piki-toimintamalliin lasten kiusaamisen tunnistamiseen ja ehkäisemiseen liittyen, Älyä tunteet - ajattelun apukäsi koulutuksen lasten tunnetaitojen tukemiseksi ja lisäksi olen mukana skeematerapian (= tunnelukkoterapian) koulutuksessa, josta valmistun tammikuussa. Skeematerapian tiimoilta olen kirjoittamassa ihan omaa blogitekstiä, tunnelukot on ihan valtavan kiinnostava teema.

Töitä on ollut aika sopivassa määrin eli ei liikaa. Silti olen välillä tuntenut väsymystä ja riittämättömyyttä. Yritystoiminnassa ei työt ikinä lopu. Aina on jotain, mitä voi tehdä. Olen ollut syksyn aikana aivan liikaa somessa ja nyt olenkin joululomalla pitänyt täydellistä sometaukoa ja nollannut näin aivojani.

Olen entistä paremmin osannut ilmaista omia rajojani ja selkeyttänyt myös itselleni, mitä teen ja mitä en tee. Ja millä summalla teen ja millä en tee. Silti vieläkin on paljon opittavaa työn rajaamisessa. Kiire on asia, jota en haluaisi kokea niin usein.

Taloudellisesti tämä vuosi on ollut selkeästi paras ikinä. Ylitin useammalla tuhannella eurolla aikaisemmat vuositulokseni. Yksi tekijä tähän on verkkovalmennukset eli ne ovat myyneet hyvin tämän vuoden aikana.

Olen aloittanut vuoden 2019 tavoitteiden ja suunnitelmien tekemisen. Aion vähentää kurssien ohjaamista ja luennointia ja viedä entistä enemmän suuntaa verkkovalmennuksiin. Minulla on ollut haasteena jatkuvasti muuttuvat koulutustilat ja taas olen sen edessä, että yhdet tilat menee uusiksi ja se tuo aina lisäsäätöä, jota en jaksaisi. Minulla on myös haaveita lisäkouluttautumisen suhteen, niistä kerron lisää myöhemmin, kunhan asiat vahvistuvat.

Viime keväänä kirjoitin blogitekstin: Neljäs kevät yrittäjänä 
ja melkeinpä tarkalleen vuosi sitten tekstin Neljäs syksy yrittäjänä.

Yritykseni on Kasvun Taika, jos tähän blogiin sattuu tulemaan joku uusi satunnainen lukija, joka ei vielä tunne minua.

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Kuulumisia

Kuulumispostaus. Tämä blogi on nyt ollut hiljainen. Huomaan, että aina kun luon jotain uutta, tämä blogi hiljenee silloin lähes täysin. Olen tehnyt tänä syksynä uutta verkkovalmennusta ja ajatuskapasiteetti on ollut niin paljon siinä kiinni, että tämä blogi on jäänyt sivuun.

Mietin, onko kiire ollut syynä siihen, etten ole tänne kirjoittanut. Ei oikeastaan, sillä aikani on kyllä riittänyt moneen asiaan. Kyse on ollut siitä, ettei tämä blogi ole prioriteettilistallani ykkösenä ja tämä on helpompi jättää päivittämättä kuin vaikkapa yritykseni somekanavat.

Eletään marraskuun loppupuolta. Tämä syksy on ollut täyteläinen. On ollut töitä, uuden verkkovalmennuksen tekemistä, omia harrastuksia, koulutuksia ja normaalin kotiarjen pyörittämistä. Viikot ovat tuntuneet pyörivän kovaa vauhtia eteenpäin. Tänä viikonloppuna aion tehdä kunnon siivouksen ja laittaa joulukoristeita esille.

Töiden tiimoilta on ollut ryhmiä, luentoja, yksilötapaamisia, verkkovalmennusten ja kurssien markkinointia ja uuden verkkovalmennuksen tekemistä. Vuosi sitten kun Mindfulness lapsille - verkkovalmennus valmistui, vannoin etten vähään aikaan tee yhtään uutta verkkovalmennusta. Nyt taas teen. Uusin verkkovalmennukseni liittyy kiukkuun ja sen kesyttämiseen ja sen lanseeraan ensi vuoden puolella.

Olen tänä syksynä opiskellut skeematerapian eli tunnelukkoterapian opintoja ja ne ovat olleet valtavan mielenkiintoiset. Olen oppinut sekä itsestäni että saanut taas syventävää näkemystä myös työhöni. Luulen, että kirjoitan noista opinnoista ihan oman blogipostauksen.

Olen käynyt syksyn aikana useamman lyhytkurssin, joilla olen vahvistanut ammattitaitoani. Olen osallistunut esim. Ajattelun apukäsi - älyä tunteet, Zones of Regulation, Piki - toimintamalli ja Mentalisaatio ja reflektiivinen kyky - koulutuspäiviin. Kaikista on jäänyt jotain uutta mieleen ja myös kursseilleni ja verkkovalmennuksiini. Olin marraskuun alussa mukana Anna Taipaleen "Löydä itsesi lempeästi" - työpajassa ja sen työpajan tuomista ajatuksista olisi myös kiva kirjoitella tännekin blogiin.

Meidän lähikirjastomme suljetaan viikon päästä remontin takia kolmeksi kuukaudeksi. Kirjastosta on nyt saanut lainaan kirjoja (jopa pikalainoja) niin, että eräpäivä on vasta helmikuun lopulla. Olenkin nyt napannut paljon kiinnostavia kirjoja luettavaksi. On sitten joululomalle luettavaa.

Olen pyrkinyt käymään n. kaksi kertaa viikossa jumpassa / joogassa. Perjantai-iltaisin olen käynyt lavis-kuntotanssitunnilla ja toinen viikkotuntini on ollut palauttava tunti eli joko yinjoogaa tai chi ballia. Muutenkin palautuminen ja omasta itsestä huolehtiminen on ollut vahvana teemana tänä syksynä. Hierojalla olen käynyt säännöllisesti ja alkusyksystä kävin muutaman kerran myös tunnevyöhyketerapiassa. Viikon päästä menen kokeilemaan Brain Relief - hoitoa.

Tiistaina oli esikoisen luokan vanhempainilta ja kyllä siellä vanhempainillassa tuli kyyneleet silmiin. Esikoinen on ysiluokalla ja vanhempainilta koski yhteisvalintaa. Mielessä kävi useamman kerran sinä iltana, miten voin olla tilanteessa, jossa esikoiseni on jo ysiluokkalainen. Mihin nämä kaikki vuodet ovat vierineet? Sen sijaan, että googlaan kestovaippoja ja kantoliinoja, googlaan lukioita. Se, että asumme pääkaupunkiseudulla ja esikoinen on hyvä koulussa, tekee sen, että valinnanvaraa on ja minkä tahansa lukion ovat ovat avoinna hänelle (paitsi ehkä joku liikuntalukio tai ilmaisutaidon lukio ei olisi hänelle optimaalisin vaihtoehto). Meillä on siis kovassa pohdinnassa, mihin lukioon esikoinen hakee yhteisvalinnassa.

Minulla olisi kuulumisia paljonkin, mutta ehkä säästän lisää tuleviin postauksiin. Mitä sinulle kuuluu?

Maailman eläinten päivä

Tänään on Maailman eläinten päivä. Tästä päivästä alkaa myös Eläinten viikko. Tänä vuonna Eläinten viikon teemana on vastuullinen lemmikin omistajuus ja hankinta. SEY haluaa muistuttaa Eläinten viikolla lemmikkien hyvästä kohtelusta ja eläinsuojelun tärkeydestä.

Merkityskirjat​ lahjoitti minulle eläintenpäivän kunniaksi kirjan "Helga Hidalmiina kissojen kunniavieraana". Seitsemänvuotias Helga rakastaa kissoja, mutta hänen äitinsä on allerginen kissoille. Isä vie Helgan tutustumaan Kehräkummun kissatalon asukkaisiin. Kissatalossa saa alkunsa Helgan ja Hugo-kissan ystävyys. Hugo tutustuttaa Helgan kissamaisuuksien maailmaan ja kertoo samalla ystäviensä, löytökissojen tarinan. Itse olen suuri kissojen ystävä ja ihastuin kirjaan.

Helga Hidalmiina on maailman ensimmäinen Merkityskirja. Se on yhteisöllinen lastenkirja, eli tehty yhdessä lukijoiden kanssa ja yhteistyökumppanien tuella. Jokainen myyty kirja tukee peräti seitsemällä eurolla suomalaista eläinsuojelutyötä. Ihan mahtavaa! Löytöeläintalot pullistelevat näin syksyisin kissoista (kun kesäkissat jätetään heitteille) ja valitettavasti kaikki kissat eivät saa kotia ja hoivaa edes löytöeläintalosta.

Meillä on kissa, Misse. Ennen kuin Misse muutti meille reilu vuosi sitten, mekin kävimme monta kertaa katsomassa löytöeläintalossa kissoja. Misse on valloittava ja persoonallinen kissa, joka saa meidän koko perheen lepertelemään. Itse olen niin valtavan kiintynyt Misseen, että minun on tosi vaikea ymmärtää kesäkissailmiötä, jossa kissa otetaan kesän ajaksi ja sitten hylätään syksyn tullen omille teilleen.

Uskon, että kun lasten tunne- ja empatiataitoja vahvistetaan, he oppivat kunnioittamaan myös eläimiä eivätkä potki siilejä, revi linnuilta pois siipiä tai jätä kissaa kesän jälkeen pärjäämään itsekseen. Lemmikistä huolehtiminen opettaa lapsille empatiaa ja myötätuntoa. Itse ajattelen, että lemmikki toimii myös stressin lievittäjänä. Kissan kehräämisessä on jotain maagisen rauhoittavaa. Lemmikki tarjoaa varauksetonta rakkautta ja kiintymystä.

Pidetäänhän huolta myös eläimistä!

Tykkää blogistani myös facebookissa!

* kirja saatu arvostelukappaleeksi

Arjen tasapainoa hakemassa

Blogissani on ollut hiljaista. Aika ja prioriteetit ovat olleet nyt muissa asioissa kuin tässä blogissa. Yritän palautella itseäni nyt blogin pariin. Lukeeko tätä enää kukaan?

Tuntui, että arki alkoi rytinällä elokuussa. Poikien koulu, omat ryhmät, kurssit ja luennot. Kodissamme on vielä pieni kaaos alkukesän remontin jäljiltä (koska emme heinäkuun helteillä jaksaneet laittaa kaikkia tavaroita paikoilleen ja nyt niitä ei ole ehditty laittaa). Mies teki remonttia omistamassaan kerrostaloasunnossa lähes kaksi kuukautta ja käytännössä oli kaikki illat ja viikonloput siellä ja minä hoidin itse koko arjen pyörittämisen.

Mieli meinaa mennä kaaokseen

Minulle tuli elokuussa vastaan kaikki ne työt, joita en jaksanut tai ehtinyt kesäkuussa tehdä. Ajattelin, että loman jälkeen olisin jaksavampi tekemään päätöksiä ja pohtimaan asioita. Olikin näin, mutta kun sitä tekemistä oli vaan niin paljon. Viime vuoden lopulla palkkasin assistentin hoitamaan kanssani toimistotöitä ja hän olikin iso apu minulle. Nyt hän palasi takaisin omaan työhönsä (hän teki hoitovapaalla ollessaan töitä minulle) eikä aikaa jää enää assistentin hommiin. Olen siis taas yksin. En ole ehtinyt miettiä, mistä saisin uuden assistentin, joka olisi sekä näppärä että luotettava.

Muistettavaa on ollut paljon ja aivot ovat olleet välillä tosi tukossa. Olen käynyt noutamassa pakettia väärältä pakettiautomaailta ja ihmetellyt, kun koodi ei vaan toimi, vaikka kuinka naputan. Kunnes lopulta katsoin kännykkääni uudelleen ja totesin olevani väärän kaupan automaatilla. En ole ehtinyt varata Misselle rokotusaikaa, kun se on ollut koko ajan prioriteettilistan häntäpäässä. Yhden kiinnostavan kurssin myös missasin, kun en vaan ehtinyt tarkistaa, käykö ilta minulle. Ja sitten se kurssi oli jo ehtinyt täyttyä. Monia asioita olen hoitanut aivan viime tipassa.

Joogaa ja lavista

Arki on tuntunut täyteläiseltä, ja kaiken tämän keskellä olen nostanut oman hyvinvoinnin tärkeäksi asiaksi. Aloitin Lavis-kuntotanssitunnit pari viikkoa sitten ja ne tunnit ovat olleet sekä hauskoja että tehokkaita. Meidän lähellemme avattiin syyskuun alussa uusi joogasali ja sinne ostin kymmenen kerran kortin ja olen tähän mennessä ehtinyt kokeilla yin-joogaa ja keho-mieli-tuntia. Huomenna menen kokeilemaan chi ball - tuntia ensimmäistä kertaa.

Olen käynyt säännöllisesti hierojalla ja tunnevyöhyketerapiassa. Olen myös ottanut itselleni uuden tiistaitavan ja olen käynyt nyt useana tiistaina aamupäivän ryhmien jälkeen kahvilassa nauttimassa suolaista piirakkaa. Korson Wanhalle Asemalle avattiin Cafe Unelma tämän kuun alussa ja myös samassa yhteydessä olevissa putiikeissa Oranssissa Oravassa ja Korson aseman puodissa käväisen viikoittain. Minulla on myös viritteillä yhteistyötä tuonne suuntaan eli ensi talvena ja keväänä minä kurssitan ja luennoin noissa tiloissa.

Syyskuun alussa aloitin skeematerapian eli tunnelukkoterapian opinnot. Teema on ihan äärettömän mielenkiintoinen! Tuntuu, että sen koulutuksen kautta saan puuttuvia palasia ammattiosaamiseeni. Tulevana keskiviikkona on koulutuksen toinen jakso.

Tarvitsen paljon rauhaa ja tilaa

Toiset jaksavat jatkuvaa hektistä arkea, minä en. Olen onnellinen, kun mies sai remontin valmiiksi ja on taas osana arkeamme. Olen onnellinen, kun minulla on töiden suhteen loppusyksy väljempi. Minä tarvitsen tosi paljon luppoaikaa. Aivoni menevät solmuun kiireen keskellä enkä pysty tuottamaan mitään luovaa ja uutta.

Minulla on blogini luonnoksissa useampi postaus ja nyt on taas tarkoitus palata tämänkin blogin ääreen vähän aktiivisemmin. Huomaan, että osa postauksista on jo mennyt vanhoiksi....ehkä en enää kirjoita niistä kirjoista, jotka luin heinäkuussa tai siitä kehonhuollon kurssista, jonka kävin elokuun alussa. Varsinkaan kun en ole yhtään ehtinyt sen kurssin oppeja arjessani ylläpitää.

Mitäs pidät tämän blogitekstin kuvista? Nämä kuvat otettiin elokuussa läheisessä metsässä. Kuvaajana toimi Kati Turunen / Halo of Life.

Mitä sinulle kuuluu? Onko sinun alkusyksysi ollut kiireinen? Mitkä ovat sinun "selviytymiskeinojasi" kiireisen arjen keskellä?

Hetkessä: Kalevauva.fi:n konsertissa

Viime lauantaina Vantaan kaupunki tarjosi ilmaiskonsertin, jossa esiintyi Kalevauva.fi yhdessä Vantaan Viihdeorkesterin kanssa. Minua edelleenkin hymyilyttää konsertti, niin hyvän mielen konsertti toi.

Mikä on Kalevauva.fi?

Kalevauva.fi on nykypäivän trubaduuriyhtye. Biisien sanoitukset on kerätty vauva.fi-keskustelufoorumilta eli biisit sanoittaa siis Suomen kansa - ja siksi biisit ovatkin aika hulvattomia. Sanoitukset kerätään sellaisenaan eli niitä ei muokata.

Kalevauva.fi-yhtyeen jäsenet ovat vantaalaiset Aapo Niininen ja Kimmo Numminen. Juuriaan kunnioittaakseen Kalevauva.fi teki ilkikurisen Vantaa-kappaleen. Laulussa on ironinen sävy, mutta se on rakkaudenosoitus Vantaata kohtaan.

Kalevauvan laulut kertovat arkipäivän ongelmista kuten kuorsaavasta kissasta, lapsen vanukkaita syövästä miehestä, miehen epätoivoisesta ihastuksesta ja häveliäästä synnytyksestä (pitääkö synnytyksessä todellakin olla alapää paljaana). Konsertissa kuultiin myös uusin biisi ja se kertoo siitä, annatteko lastenne leikkiä vuokratalojen lasten kanssa.

Konsertti

Konsertti kesti tunnin ja sen aikana kuultiin kaikki Kalevauvan klassiset biisit Synnytystalkoista Vantaa-lauluun. Vantaan moni tuntui osaavan ulkoa, sitä hoilattiin mukana antaumuksella. Oltiinhan konsertissa Tikkurilantorilla, Vantaalla.

Vantaan Viihdeorkesterin Risto Kupiainen oli tehnyt lauluista upeat ja juhlavat sovitukset ja viihdeorkesteri ja kuoro tekivät hauskan kontrastin biisien sanoihin. Onhan se koomista, kun taustalla soittaa orkesteri ja laulussa lauletaan "vakavissaan, etupyllystä" tai "menkat tuli läpi kyläpaikan valkoiselle sohvalle" tai "mies syö lapsen vanukkaat, voi vitun vittu, miten voi olla noin itsekäs ja typerä".

Hieno konsertti, hyvä fiilis. Pelkäsin etukäteen, jos siellä olisi kamala tungos, mutta hyvin mahduimme Tikkurilantorille eikä ryysiksen tunnetta tullut. Olin konsertissa esikoisen kanssa.

Onko Kalevauva.fi sinulle tuttu?

Tämä postaus kuuluu Hetkessä - postaussarjaan. Hetki on itselleni voimavaroja, iloa ja hyvinvointia arkeen tuova juttu.

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Hyvinvoinnin heinäkuu - miten tehdä myös syksystä hyvinvoiva?

Takana on helteinen heinäkuu. Minä en ole helteiden ystävä, helle saa minut uupuneeksi ja ajatustoimintani pysähtymään. Oli päiviä, etten jaksanut päivän aikana muuta kuin kastella kukat ja lukea kirjoja. Harmitti, kun en päässyt lenkille. Harmitti, kun jo kahden kilometrin pyöräilyn jälkeen hiki valui solkenaan.

Päätin silti, että en käytä energiaani helteiden tuskailuun, vaan teen heinäkuusta niin hyvinvoivan, kun vaan oli mahdollista. Sainkin heinäkuussa muutaman kivan rutiinin arkeen ja nyt mietin, miten saan ylläpidettyä ne arjessa, kun työt alkavat eikä aikaa ole enää loputtomasti vain itselle ja omalle keholle.

Kehon hyvinvointia

Päätin heinäkuussa satsata kehoni hyvinvointiin. Keho on se paikka, missä olemme koko elämämme, sitä ei saa laiminlyödä.

Kävin kaksi kertaa thaimaalaisessa hieronnassa ja aloitin tunnevyöhyketerapian (tästä kirjoitan myöhemmin lisää). Elokuun alussa oli Lihaskalvot vapaaksi . työpajassa (tästäkin kirjoitan myöhemmin lisää) ja ostin työpajasta itselleni gua sha - kamman. Tämän käytön toivon tulevan minulle rutiiniksi erityisesti käsien ja niska-hartiaseudun lihaskalvojen käsittelyyn.

Koska en helteen takia voinut käydä lenkeillä, päätin tehdä joka ilta kotijumpan Treenaakotona.com-palvelun kautta. Joka ilta kotona ollessamme illan viilennettyä menin ulos, laitoin peiton alustaksi, otin läppärin esille ja jumppasin. Otin erityistavoitteeksi kehon keskustan vahvistamisen eli satsasin vatsa-selkä-peppulinjalle. Vatsalihakseni olivatkin tosi huonossa kunnossa, mutta olen yllättynyt siitä, kuinka nopeasti ne lähtivät vahvistumaan! Tein myös syvävenyttelyä, niska-hartiaseudun venyttelyjä ja välillä myös kevyempiä tuolijumppia.

Treenaakotona.com - palvelu on ollut minulla testissä keväästä alkaen. Olen iloinen, kun nyt sain heinäkuussa otettua treenit kiinteäksi osaksi arkea. Minulla on tarjota alekoodin tuohon palveluun. Treenaa kotona - palvelun vuosihinta on 119 euroa / vuosi. Ilokseni sain blogini lukijoille tarjottavaksi alekoodin. Alekoodilla 2727 saat treenivuoden 79 euron hintaan. Kuukausihinta on vain 6.58 euroa. Superhalpaa siis!

Mielen hyvinvointia

Mielen hyvinvointia hain kirjojen lukemisesta, erilaisista rentoutumis- ja mindfulnessharjoituksista ja somepaastosta. Sain luettua 10 kirjaa lomani aikana (näistä on tulossa oma koostepostaus).

Somepaasto oli aika helppoa heinäkuussa, kun olin lomalla ja ajatukseni oli muutenkin, etten reagoi työviesteihin lomani aikana. Nyt huomaan, että on paljon vaikeampaa pysyä erossa kännykästä, kun olen taas aloitellut töitä. Mietin, että laitan estoja päälle tietokoneeseen ja kännykkääni työpäivieni ajaksi, jotta some ei vie liikaa huomiota.

Somepaasto teki hyvää! Suosittelen kokeilemaan!

Kuinka tehdä hyvistä tavoista pysyviä?

Nyt onkin haasteena, kuinka saan näistä hyvistä tavoista pysyviä. Kuinka saan pidettyä kiinni siitä, että jumppaan muutaman kerran viikossa ja vahvistan kehoni hyvinvointia. Kuinka saan pidettyä itseni irti somesta niin, että minä hallitsen somea eikä se minua. Kuinka löytää aikaa erilaisille mindfulness- ja rentoutumisharjoituksille.

Minulla on jopa olemassa kirja tätä teemaa varten: Tee siitä tapa. Eli kuinka kitket huonot tavat ja teet hyvistä pysyviä. En vaan ole vielä ehtinyt perehtyä kirjaan.

Otankin vinkkejä vastaan, miten saada ylläpidettyä muutosta arjessa? Miten sinä saat säädeltyä somen käyttöäsi? Miten löydät aikaa arjessa omalle hyvinvoinnillesi? Kuinka sinä teet hyvistä tavoista pysyviä?


* Postaus on tehty yhteistyössä Treenaa kotona - palvelun kanssa. Jos ostat palvelun käyttäen alekoodiani, hyödyn siitä hieman taloudellisesti. Myös sinä hyödyt eli saat palvelun huomattavasti normaalihintaa edullisemmin!


Myös tästä postauksesta voit lukea Treenaakotona.com - palvelusta:
Hetkessä: Villasukatreenit

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Hetkessä: Elämäni värit - maalauskurssilla

Olin viime viikonloppuna Elämäni värit - maalauskurssilla ja siellä oli ihanaa! Viikonloppu oli todella virkistävä ja pääsin flow-tilaan. Ilmoittauduin kurssille kesäkuun lopussa ja ajattelin, että olisi kivaa lopettaa loma maalauskurssiin. Mitä lähemmäksi kurssi tuli, sitä epäilevämpi minusta tuli. Olo oli nuutunut helteen takia ja sadattelin mielessä, miksi olin mennyt kurssille ilmoittautumaan.

Onneksi en perunut kurssia. Sen viikonlopun jälkeen kaikki nuutumus hävisi ja olo on ollut energinen.

Kurssi oli Harakan saaressa, joka jo paikkana on kiva ja luovuutta tukeva. Meri, kalliot. Sinä viikonloppuna oli kova tuuli, mikä oli vain ja ainoastaan ihanaa. Vihdoinkin raikasta ilmaa! Vihdoinkin jotain muuta kuin täysin pysähtynyttä hellettä.

Kurssilla maalasimme, maalasimme ja maalasimme. Välillä pysähdyimme katsomaan ja kommentoimaan sekä omia maalauksia että toisten töitä. Söimme eväitä. Ja sitten taas maalasimme.

Kurssilla käytettiin ekologisia akvarellivärejä ja märkämaalaustekniikkaa. Eli alussa paperi kasteltiin märäksi molemmin puolin ja maalaaminen tapahtui märälle paperille. Tärkeintä ei ollut valmis maalaus, vaan se, mitä ihmisessä tapahtui maalaamisen aikana. Ajatuksena oli, ettei tarvitse osata maalata ja olla hyvä kuviksessa.

Märkämaalaustekniikka tekee sen, että värit leviävät eikä kuvaa voi täysin hallita. Olen aikaisemmin tehnyt märkämaalaustekniikalla Lasten Tunnetaito-ohjaajaopinnoissa ja näin tekniikka oli päällisin puolin tuttu.

Teimme erilaisia värikokeiluja kokeillen sekoitella milloin vihreää, milloin ruskeaa, milloin liiloja sävyjä. Tarkoituksena ei ollut maalata maisemia tai muotokuvia, vaan tunnelman mukaan.

Minä olin ihan fiiliksissä! Oli tosi kiva maalailla, Harakan saari oli ihana paikka kurssille ja tuuli oli myös mahtava kaiken helteen keskellä. Minä en ole koskaan ollut hyvä kuviksessa eikä maalaaminen ole minulle se kaikkein tutuin tapa ilmaista itseä. Silti tämä kurssi oli ihana ja voimaannuttava kokemus.

Tämä postaus kuuluu Hetkessä - postaussarjaan. Hetki on itselleni voimavaroja, iloa ja hyvinvointia arkeen tuova juttu.

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Kolmas vuosi hetkiä

Aloitin kolmisen vuotta sitten postaussarjan Hetkessä. Postaussarjaan innoitti Pikku Kepponen - blogin Rva Kepponen, joka kirjoittaa vastaavaa postaussarjaa. Hetki on arkeen voimaa tuova asia. Hetki on sellainen asia, joka on minua itseäni varten ja josta saan arkeen iloa ja hyvinvointia ja buustia jaksamiseen.

Millaisia hetkiä postaussarjan kolmanteen vuoteen sisältyi?

Olen käynyt katsomassa useamman näyttelyn. Olen käynyt katsomassa Kansallismuseon Barbie-näyttelyn, Roska on luksusta ja Muutoksentekijät - valokuvanäyttelyn ja Tyttöpoikatyttöpoikatyttö - näyttelyn. Kävin  Ateneumissa Blogisisarten kanssa. Näistä kaikkia en olisi muistanut ilman noita postauksia.

Olen käynyt lounaalla ystävien kanssa ja retkellä Vallisaaressa. Teatterissa kävin vuoden aikana aika vähän, koska en löytänyt juurikaan minua kiinnostavia esityksiä. Lisäksi yksi joulun alla käymäni teatterireissu jäi raportoimatta ihan siksi, etten erityisemmin pitänyt esityksestä. Blogipostaus löytyy esityksestä Kaikki mieheni. 

Olen tehnyt kotona villasukkatreenejä. Loppukeväästä kävin Röyhkeyskoulussa.

 
Tätä postausta oli kiva koota ja samalla muistella, mitä kaikkea vuoteen on sisältynyt. Huomasin myös, etten ole ihan kaikista kivoista kursseista ehtinyt blogiini kirjoitella. Olen käynyt vuoden aikana parin viikon välein hierojalla ja muutaman kerran thaimaalaisessa hieronnassa. Kevään ajan kävin hathajoogassa (tästäkin oli postaus luonnoksissa tekeillä, mutta se ei sitten valmistunut koskaan...). Nämä hemmotteluhoidot ja jooga ovat aina itselle voimaa ja hyvinvointia tuovia juttuja.

Nyt alkaa Hetkessä-postaussarjan neljäs vuosi ja tunnisteena on Hetkessä_vol4. Olen jo suunnitellut kokeilevani uusia hemmotteluhoitoja, esimerkiksi shiatsua ja Brain Relief-hoitoa. Teatterissa ja leffoissa toivoisin käyväni enemmän. Seuraavaksi on suunnitteilla Mamma Mian katsominen. Aion kokeilla myös uusia keho-mieli-tunteja ja eri joogalajeja. Lähellemme avataan uusi joogasali syyskuussa ja tämä on ihan huippujuttu! Siellä tulee olemaan myös osteopaatin vastaanotto ja sitäkin aion kokeilla.

Millaisia hyvää oloa tuovia hetkiä sinun arjessasi on?

Ensimmäisen vuoden Hetkessä - koosteen voit lukea tästä.
Toisen vuoden Hetkessä - koosteen voit lukea tästä.

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Kirjaesittely: Kuinka minusta tuli rohkea

Tunnetaitojen tiimoilta on ilmestynyt useampi uusi lastenkirja viimeisen vuoden aikana. Tässä blogitekstissä on esittelyssä aivan uunituore kirja "Kuinka minusta tuli rohkea". Kirja on Mervi Juusolan kirjoittama. Mervi Juusola on neuropsykiatrinen valmentaja, kuvataideterapeutti ja tietokirjailija. Teemoina kirjassa ovat muutokset elämässä, uusien ystävien löytäminen, kiusaaminen ja mitä tehdä, jos tulee kiusatuksi.

Kirjan tarinassa ja tehtävissä pohditaan erilaisuutta ja hyvää ystävyyttä, etsitään jokaisen supervoimia ja opetellaan puolen pitämistä. Kirjaan kuuluu myös kivat tunnekortit ja vinkit tunnekorttien käyttöön.

Kirjan tarina kertoo Tildasta ja hänen pikkuveljestään Sisusta. He muuttavat uuteen kotiin ja sitä myötä he menevät myös uuteen päiväkotiin ja kouluun. Kaikki ei suju parhain päin, mutta Tilda ei lannistu, vaan päättää löytää paikkansa.

Kirjassa on kivoja pieniä tehtäviä ja kysymyksiä, joiden avulla voi pohtia omia ajatuksia teeman suhteen. Kirjassa kannustetaan löytämään omia supervoimia, autetaan pohtimaan, mitä tunteita voi kokea eri tilanteissa ja kehotetaan tekemään ystävällisiä tekoja ja autetaan keksimään näitä ystävällisiä tekoja. Voi myös pohtia, mitkä asiat ovat viisasta rohkeutta ja mitkä ovat tyhmää rohkeutta.

Itse pidin tosi paljon kirjassa olleesta "Opi pitämään puolesi" - kappaleesta, jossa opetettiin voima-asennon ottaminen, voimahengitys ja voima-ajatukset. Näitä asioita opetan lapsille myös omissa tunnetaitoryhmissäni. Näistä voima-ajatuksista aikuiset saavat myös hyviä ajatuksia omiksi voimalauseiksi. Kuinka mahtavalta tuntuu todeta itselleen: "Olen taitava monissa asioissa", "Olen ihana tyyppi" tai "Minä olen rakas".

Kirja antaa hyviä ajatuksia kiusaamisen käsittelyyn. Minulla on tunnetaitoryhmässä yhtenä teemana kaveritaidot ja saan tästä kirjasta kivoja ajatuksia, mitä voin jatkossa ottaa mukaan teeman käsittelyyn. Päiväkodeissa ja alakouluissa kirjaa pystyy käsittelemään pitkään ja lukemaan kappale kerrallaan ja ottamaan kysymyksiä ja tehtäviä teemoiksi vaikka koko kauden ajaksi.

Kirjasta pystyy nappaamaan myös yksittäisiä harjoituksia, esim. omien supervoimien löytäminen, puolensa pitämisen taidot ja voima-ajatukset. Nämä ovat kaikki tärkeitä asioita lasten kanssa käsiteltäväksi. Minua kiusattiin koulussa ja voi kun joku olisi opettanut minulle puoleni pitämistä. Ja kertonut sen, että vika ei ole minussa vaan kiusaajissa.

Ajatuksia herättävän tarinan ja tehtävien lisäksi kirjassa on mainio kuvitus. Itse pidän myös tunnekorteista. Tunnekorteissa on toisella puolella kuva ja toisella puolella avataan kyseistä tunnetta: kerrotaan tunteesta, missä tilanteissa sitä saattaa tuntea ja mitä voi tehdä, kun tunne on päällä. Tunnetta voi myös tunnustella kehotasolla asti: miltä tunne tuntuu kehossa.

Kirja vie hyvin teemoja myös omaan itseen ja omaan kehoon asti - tunteista ei pelkästään keskustella, vaan niitä käsitellään myös toiminnallisesti, mikä on tärkeä asia tunnetaitojen oppimisen kannalta.

Lämmin suositus tälle kirjalle!

* kirja saatu arvostelukappaleeksi kustantajalta

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Myös näissä blogiteksteissäni olen esitellyt tunnetaitoteemaisia kirjoja ja kortteja:

Tunnekasvatuksen tueksi
Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen
Tehtäväkirja tunnetaidoista
Esittelyssä Jukka Hukka - tunnekirjat

Perhereissulla Jyväskylän seudulla

Kävimme viime viikolla muutaman päivän reissulla kotiseudullani Mikkelissä ja sieltä käsin kävimme 1.5 vuorokauden visiitillä Jyväskylässä. Päätimme jo keväällä, että tänä kesänä emme lähde ulkomaille, kuten olemme tehneet 10 viimeistä kesää. Emme raaski jättää kissaamme Misseä hoitoon moneksi päiväksi. Nyt Misse oli reissumme ajan äidilläni hoidossa. Misse oli syömättä lähes 12 tuntia tuosta hoitoajasta, joten selvästi hän reagoi siihen, että emme olleet paikalla.

Reissumme pääkohde oli kylpylähotelli Peurunka, mutta kävimme myös kaksi muuta kohdetta, koska emme aikaisemmin ole perheenä Jyväskylässä käyneet. Kohteiksi valikoituivat Ilmavoimamuseo ja Suomen ensimmäinen parkourpuisto.

Kangaslammen toimintapuisto

Suomen ensimmäinen parkouralue löytyy Kangaslammen toimintapuiston yhteydestä, joka on kerrostaloalueen takana. Pojat kiipeilivät jonkin aikaa puistossa ja kävin ostamassa meille syötävää läheisestä kaupasta.

Kangaslammen toimintapuisto näytti hyvin monipuoliselta, siellä oli parkouralueen lisäksi erilaisia kiipeilytelineitä, keinuja, liukumäkiä jne. Alue rajoittui kauniiseen järvimaisemaan. Sen järven rannalla söimme salaatit.

Ilmavoimamuseo

Suomen Ilmavoimamuseo sijaitsee Jyväskylän lentoaseman lähistöllä Tikkakoskella. Valtaosa museon kokoelmissa olevista koneista on Suomen ilmavoimien käyttämiä sotilaslentokoneita.

Museossa oli joitakin toiminnallisia juttuja, jotka tekevät museosta kivan myös lapsiperheille. Muutamaan lentokoneeseen sai mennä sisälle ja kokeilla vipuja. Sai vääntää kammesta ja painaa nappia, jolla sai yhden lentokoneen moottorin hyrisemään. Pojat jäivät kaipaamaan simulaattoria, jossa olisi voinut ohjata lentokonetta. Ainakin Tukholman Tekniikan museossa on ollut sellainen.

Olemme pari kertaa käyneet kotikaupungissamme Vantaalla sijaitsevassa Ilmailumuseossa ja tämä Jyväskylän museo oli pienempi. Museo sopii hyvin koko perheen kohteeksi ja olin tyytyväinen, kun tämä oli yksi kohteemme Jyväskylän reissulla.

Kylpylähotelli Peurunka

Peurunka sijaitsee Laukaalla ja muihin käymiimme kylpylöihin verrattuna tässä ihastutti sen sijainti. Kylpylä sijaitsee kauniilla alueella järven rannalla.

Itse kylpylä oli ehkä pienempi kuin olin ajatellut. Wibit-vesirata oli sellainen, jota ei aikaisemmin käymissämme kylpylöissä ole ollut. Itse pidin erityisesti hemmottelualtaasta. Kuopus tykkäsi vesiliukumäistä.

Peurungan alueella olisi ollut paljon kivaa puuhaa frisbeegolfista Hilarius Hiiren taloon (johon omat lapset ovat jo liian isoja), mutta me emme pitkän päivän jälkeen jaksaneet muuta kuin vähän kävellä rannassa ja mennä huoneeseemme lepäilemään.

Yö meni minun osaltani tosi vähillä unilla, kuten usein käy reissun päällä. Nukuinkin Mikkeliin saavuttuamme päiväunet. Misse oli tosi iloinen meidän paluusta ja ruokakin alkoi taas maistua hänelle.

Nyt olemme taas kotosalla ja mahdollisesti teemme pieniä päiväretkiä. Kotipihallakin olisi puuhaa, esim. kitkemistä, mutta nämä superhelteet eivät ole innostaneet pihahommiin.

Mukavaa viikon jatkoa!

Minun kirjani vie itsetuntemuksen äärelle

Kirjakauppoihin on ilmestynyt viimeisen vuoden aikana paljon itsetuntemusta lisääviä tehtäväkirjoja. Kirjoja, joissa päähenkilö olet sinä itse ja joissa pääset miettimään omaa elämääsi. Yksi näistä kirjoista on "Minun kirjani - ystäväkirja", jonka tarkoitus on auttaa tutustumaan elämän tärkeimpään ihmiseen - eli sinuun itseesi.

Kirjojen tehtävien ja kysymysten avulla pystyy pohtimaan omaa elämää ja omaa suhdetta käsiteltävään asiaan - on se sitten ajankäyttö, oma kehonkuva tai omat tunteet.

Kirjan teemoja

Minun kirjani teemoja ovat esimerkiksi minä ystävänä, riittävä minä, minä aistin, vastoinkäymiset ja ravitsen kehoa ja mieltä. Kirjassa oli myös useampi aukeama tunteille ja tästä olen iloinen Lasten Tunnetaito-ohjaajana.

Kirjan tehtäviin kuuluu esim. täydennettäviä lauseita, kirje itselle, oman vuorokauden kellon piirtäminen, tunteiden värien ja muotojen miettimistä jne.


Kirjassa käsitellään esimerkiksi vihaa seuraavasti: Piirrä kehoon viha. Missä se kehossa tuntuu,  minä värinen ja muotoinen se on? Täydennettäviä lauseita ovat esimerkiksi: viha on...., viha ei ole..., voimakkain kokemani vihan tunne..., onko minun helppo/vaikea näyttää vihan tunne?

Ajatuksiani kirjasta

Kirja on valtavan kaunis ja ihana. Kuvitukset ja tekstit ovat herätteleviä ja houkuttelevat pohtimaan asioita. Kirja vie lempeyteen ja myötätuntoon itseä kohtaan. Olet hyvä ja riittävä juuri sellaisena kuin olet.

Kirja auttaa miettimään omia aikasyöppöjä ja kehottaa rajaamaan elämää ja tekemisiä - sitä, miten on tavoitettavissa. Ajanhallinta on muutenkin ollut oma teemani viime aikoina. Niin helposti aikasyöpöt vievät aikani niiden asioiden sijaan, joihin haluaisin oikeasti aikani käyttää. Kirja sai minut pohtimaan kiirettä ja sitä, mistä syntyy kiireen tuntu ja millaiseksi toimintani muuttuu kiireessä.

Erityisesti minua kosketti Minä olen arvokas - kappaleessa olleet kysymykset: Olenko oikeanlainen? Onko minulla merkitystä? Kelpaanko juuri sellaisena kuin olen?  On niin tärkeää puhua itselleen kauniisti ja lempeästi. Ja arvostaa itseään.

Lämpimät suosittelut tälle ajatuksia herättävälle ja kauniille tehtäväkirjalle!

* kirja saatu arvostelukappaleeksi kustantajalta 

Lue myö blogitekstini Polku lapsuudesta aikuisuuteen ja haaveisiin. Esittelen siinä blogitekstissä My way - lapsuuden poluilta aikuisuuden valtateille tehtäväkirjan.

Seuraa blogiani myös facebookissa!

Hetkessä: Retkellä Vallisaaressa lepuuttamassa aivoja

Loma alkoi ja pää oli täynnä ajatuksia. Tuntui, etten pääse eroon työajatuksista. Pää suorastaan surisi. Laitoin ystävälleni viestiä, että nyt tarvitsen aivoilleni lepoa, lähdetäänkö Vallisaareen luonnon helmaan rauhoittumaan. Sateiseen viikkoon osui keskiviikolle poutaisempi päivä ja sinä päivänä olin ystäväni kanssa monta tuntia Vallisaaressa.

Mikä on Vallisaari?

Vallisaari on Helsingin edustalla oleva saari, se sijaitsee Suomenlinnan ja Santahaminan välissä. Vallisaari oli vuosikausia luonnontilassa. Vallisaari oli sotilaallisessa käytössä vuoteen 2012 asti. Saari avautui yleisölle vuoden 2016 kesällä.

Saareen tutustutaan merkittyjä reittejä pitkin. Reittejä on kaksi, Aleksanterin kierros (3 km) ja Kuninkaansaaren kierros (2.5 km). Me kävelimme molemmat reitit läpi.

Vallisaaressa on pääkaupunkiseudun monipuolisin luonto, siellä on niin lepakoita, mäyriä ja lintulehtoja. Siellä on myös valtava määrä eri perhoslajeja (jopa 1000 eri lajia) - tuntuikin kummalliselta, kun en nähnyt retkemme aikana yhtään perhosta.

Vallisaaressa on linnoituksia, niittyjä, tavallista metsämaastoa ja upeita näköaloja tarjoavia paikkoja (kuten Aleksanterinpatteri). Sotilassaaren historiaan kuuluu paljon tarinoita, esimerkiksi yksi tarina kertoo päättömästä everstistä, joka kummittelee edelleenkin Vallisaaren muureilla.

Omia ajatuksiani Vallisaaresta

Etukäteen minulla ei ollut juurikaan mielikuvaa Vallisaaresta, toki olin siihen vähän netistä tutustunut. Olin yllättynyt kuinka paljon Aleksanterin kierroksesta oli ihan tavallista metsämaastoa.

Ihastuin erityisesti Aleksanterinpatterin näköalapaikkaan, josta maisema Helsinkiin päin oli huikea. Lisäksi mieleeni jäi lampi ja Kuninkaansaaren puolella olleet kalliot, joille istahdimme pitkäksi aikaa ystäväni kanssa juttelemaan ja kuuntelemaan laineiden liplatusta. Tämä olisi ollut idyllinen paikka syödä eväitä. Mutta koska tätä emme tienneet, söimme eväät heti ensimmäisellä eväspaikalla. Näitä eväspaikkoja olisi ollut tasaisin välein pitkin saarta. Samoin vessoja oli pitkin reittejä, tästä iso plussa.

Totesin, että olisi ollut kiva tietää enemmän Vallisaaren historiasta jo etukäteen. Pitkin reittejä oli opastetauluja, joista sai kivasti tietoa. Opastetulle kierrokselle osallistuminen olisi varmasti avannut ihan eri tavoin saarta ja sen historiaa.

Ja kyllä mieleni rauhoittui. Luonnon vaikutus kehon ja mielen rauhoittumiseen ja rentoutumiseen on iso. Kuten myös sen, että olin päivän ystäväni kanssa ja turisimme kuulumiset läpi. Erityisesti istuessani kallioilla ja katsoessani merta tunsin syvää rauhoittumista.

Vallisaaressa liikkui paljon myös lapsiperheitä, mutta minä olin tällä kertaa iloinen, että olin ystäväni kanssa eivätkä pojat olleet mukana. Ei ollut kiirettä mihinkään.

Jos menisin lasten kanssa Vallisaareen, suuntaisimme varmaankin Kuninkaansaaren kierrokselle. Siellä oli jyrkkiä portaita, kiinnostavia luolia ja linnakkeita. Lisäksi sieltä löytyi hiekkapoukama, jossa olisi pystynyt uimaan. Hiekkaleluja olisi saanut lainata lähellä olevasta "talonmiehen" mökistä. Omia poikia hiekkalelut tuskin enää kiinnostavat, mutta tämä tieto saattaa auttaa jotakuta suunnittelemaan retkeä.

Minua kiinnostaisi tutustua johonkin saarikohteeseen Espoossa. Osaisitko suositella jotain kohdetta?

   
Tämä postaus kuuluu Hetkessä - postaussarjaan. Hetki on itselleni voimavaroja, iloa ja hyvinvointia arkeen tuova juttu.

Seuraa blogiani myös facebookissa!